a3Ond 69.9
b92 Sml 22.50; Ond 18.49
c10Dut 32.43
d11Ond 117.1
e12Ais 11.10
f21Ais 52.15
h25-261 Kor 16.1-4
i271 Kor 9.11

Romans 15

Mono Kraistwaa roromoŋgoya otaaŋ laligowu.

Momalaarinananoŋ kotakota kolooji, anono mono ananaajoŋadeeŋ laŋ aisooŋ ananaa ainananoŋ laligowombo. Tosaaŋa yoŋoo momalaarigianoŋ loolooria kolooro kokobimbinoŋ kana uuguŋ tororo mende otaaŋkejuti, anana ii uujopa ama oŋoma lombogia bosimbutiwaajoŋ ilaaŋ oŋomboŋa. Anana motomotooŋ mono alaurunananoŋ qeaŋgowutiwaa so romoŋgoŋ ilaaŋ oŋomakeboŋa. Kaeŋ ama oŋoma uugia meagogi kotikotii mokoloowuya. Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ iyaŋaajoŋadeeŋ iyaŋaa aiŋnoŋ mende aisooroto, Buŋa qaa kokawaa so ama mugi laligoro, “Ejemba qaa tokoroŋkota jeŋ gii jeŋ gomakejuti, iyoŋoo qaagianoŋ mono nuro siimboboloya momakejeŋ.” Qaa kaeŋ eja.

Anutunoŋ ananaajoŋ siiŋa kokaeŋ momakeja: Anana kaparaŋ koma kotiiŋ nama Buŋa Tere weeŋgoniŋ uunana naŋgoro iikaaŋa kanoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowoŋ. Kawaajoŋ Buŋa qaa kuuya eeŋanoŋ oogiti, Anutunoŋ mono iikawaa so kuma nonomambaajoŋ moja. Iikawaajoŋ ii oogita eja. Anutunoŋ mono iyaŋo uugia naŋgoro saanoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ nambu. Iinoŋ mono Uŋaya oŋono inaaŋ oŋono batugianoŋ uunoŋ somoŋgoŋ aoŋ Kraist Jiisaswaa roromoŋgoya otaaŋ laligowu.

Kaeŋ laligoŋ saanoŋ uumotooŋ qaganoŋ buugia mindiriŋ Anutu, Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa ii mepeseeŋ laligowu. Anutunoŋ oŋonoŋ kaaŋ ama laligowutiwaajoŋ momakeja. Kiaŋ. a 

Oligaa Buŋanoŋ kantri tosianoŋ kema karo.

Kraistnoŋ oŋo moma aŋgoŋ koma kalaŋ koma oŋomakeji, iikawaa so oŋo mono kaaŋagadeeŋ kalaŋ koma aoŋ laligowu. Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiwaatiwaajoŋ mono kaeŋ ama laligowu. Niinoŋ qaa hoŋa koi jemaŋa: Anutunoŋ qaaya qaaya Juuda kanageso nonoo wanjaleurunana yoŋoojoŋ jeŋ somoŋgoroti, iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Kraist wasiro Anutuwaa Buŋa qaa oŋanoŋ kotiiwaatiwaajoŋ ama Juuda nonoo batunananoŋ kamaaŋ weleŋ qeŋ nonoma laligoro. Juuda nono weleŋ qeŋ nonoma laligoroto, kantri tosaaŋa yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa kiaŋkomuya moma kawaajoŋ Anutu mepeseeŋ laligoju. Kawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,

“Kawaajoŋ niinoŋ kantri tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ laligoŋ mepeseeŋ goma qabuŋaganoŋ seiwaatiwaa rii qamakemaŋa.”
10 Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ jeŋ oogita eja,

“Anutunoŋ Juuda nono meweeŋgoŋ nonono kanagesoya kolooŋ aisooŋkejoŋ. Kantri tosaaŋa oŋo mono nonowo toroqeŋ aisooŋ otokoriaŋ maama laligowu.”
11 Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ,

“Waba kantriwaa tuuŋ kuuya oŋo mono Poŋ mepeseeŋ laligowu. Gomaŋ so laligojuti, oŋo mono kuuya ‘Anutu daŋgiseŋ!’ jeŋ rii qama laligowu.”
12 Gejatootoo eja Aisaia iinoŋ kaaŋagadeeŋ kawaa qaaya kokaeŋ jerota eja,

“Gere tiitanoŋa unjuta juma waaji, iikaaŋa eja qata Jesi iwaa gbilinoŋa moŋ kolooŋ ejemba gomaŋ so galeŋ koma oŋombaa.
Kaeŋ ama oŋono namowaa kanageso kuuya yoŋonoŋ ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowuya.”
Qaa walaga kanoŋ mono kambaŋ kokaamba hoŋawo kolooŋkeja.

13 Uŋa Toroyaa esuŋanoŋ mono naŋgoŋ oŋono jejeromoŋromoŋgianoŋ kotiiŋ powowoŋ koloowaatiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ jejeromoŋromoŋ Toya Anutu iinoŋ mono luae qeŋ oŋoma korisoro kuuya kanoŋ uugia meŋ saa qewaa. Kaeŋ qama kooliwe saanoŋ Anutu moma laariŋ muŋ oyaŋboyaŋ mokoloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowuya. Kiaŋ. b, c, d, e 

Qaa kotakota ii nomaembaajoŋ oojeŋ?

14 Oo uumeleeŋ alauruna, neeno oŋoojoŋ kokaeŋ moma kotiijeŋ: Oŋo mono tompiŋ mende laligojuto, Anutunoŋ iwoi kuuya awaa ii uugianoŋ ano saa qero momo kania kania mokolooŋ iikanoŋ saanoŋ qambaŋmambaŋ qaa kuma aowoŋatiwaa so kolooju. 15 Kaeŋ koloojuto, kileŋ qaa ii duduuwubotiwaajoŋ moma yoŋoo kanagia ii mombo koma gbiliŋ oŋonjeŋ. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ nono iikawaa qaganoŋ nanjeŋiwaajoŋ mono awasaŋkaka qaganoŋ qaa kotakota tosaaŋa ooŋ oŋonjeŋ.

16 Kawaa kania kokaeŋ: Anutunoŋ waba kantri oŋonoŋ uugia meleeŋgi Uŋa Toroyanoŋ meŋ soraiŋ oŋono soraaya koloowutiwaajoŋ momakeja. Wala siimoloŋ oogi kaasoyanoŋ uro Anutunoŋ aisooŋkero, iikawaa so kambaŋ kokaamba Anutunoŋ ejemba gomaŋ so buŋaya koloogi iŋiima aisoomambaajoŋ awelegoŋkeja. Kawaajoŋ Oligaa Buŋaya kantri tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ jeŋ seimambaajoŋ jeŋ gawoŋa qananoŋ ano iikawaa so uuwaa gawoŋ galeŋ kolooŋ Kraist Jiisaswaa weleŋ qeŋkejeŋ.

17 Kawaajoŋ Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama Anutuwaanoŋ gawoŋ mewe qabuŋa nono selena meŋ uma awasaŋkaka nanjeŋ. 18 Kraistnoŋ kantri tosaaŋa yoŋonoŋ Anutuwaa jeta teŋ kombutiwaajoŋ moma sololooŋ kuuŋ nomakeji, iikanoŋ mono nemuŋ koma nono qaana jeŋ nanamemena amakejeŋ. Qaa tosia laŋ jeŋ seiseiwaa awasaŋkakaya ii mende eŋ nonja.

19 Uŋa Toroyaa ku-usuŋanoŋ mono nemuŋ koma nono aŋgoleto aiwese ku-usuŋgiawo asugigi. Niinoŋ Jerusalem siti mesaoŋ kantria kantria liligoŋ kema kema Yuropwaa sitia moŋ qata Ilirikum kanoŋ keube. Kaeŋ baloŋ so liligoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋa ii jeŋ asariŋ oŋondaborowe. 20 Moŋnoŋ tando komoro moŋnoŋ kaŋ aŋaa miria iikawaa qaganoŋ meŋ mono qaayawo koloowaa. Iikawaa so moŋnoŋ Kraistwaa qaayanoŋ momalaariwaa tando komodabororo nanoti, niinoŋ mono kaŋ iwaa tando qaganoŋ rindaŋgoŋ nama uugia toroqeŋ meagoŋ meŋ kotiiŋ oŋomambaajoŋ togoŋ laligowe. Uuwaa gawoŋ mutuya meŋ kanoŋ akadamuna mokoloomambaajoŋ kaparaŋ koma laligowe. Kawaajoŋ ejemba daeŋ yoŋonoŋ Kraistwaa qata mende moma tompiŋ laligogiti, niinoŋ Oligaa Buŋa iyoŋoojoŋ jeŋ asarimambaajoŋ awelegoŋ laligowe. 21 Kawaa qaaya Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,

“Daeŋ yoŋonoŋ qaaya mende iŋijogi mogiti, iyoŋonoŋ mono laligoŋ ii iibuya. Daeŋ yoŋonoŋ kania wala mende moma tompiŋ laligogiti, iyoŋonoŋ mono laligoŋ ii moma asariwuya.”
22 Gawoŋ kaaŋanoŋ somoŋgoŋ nonotiwaajoŋ mono kambaŋ so oŋoonoŋ kamambaajoŋ amamaaŋ laligowe. Kiaŋ. f, g 

Poolnoŋ Room kemambaa areŋa ano.

23 Kaaŋ laligoweto, liligoŋ uukuukuu gawoŋ mutuya meŋ gomaŋ kuuya moma oŋonjoŋi, iikanoŋ ii medaboroŋ laligowe. Uuwaa gawoŋ mutuya memaŋatiwaa gomaŋa ii kambaŋ kokaamba mombo mende eja. Kaaŋagadeeŋ oŋo iŋiimambaa siiŋa moma laligowe gbani mamaga tegoro. 24 Kawaajoŋ kantri qata Spein kemaŋati, iikawaa gematanoŋ mono oŋoonoŋ kamambaa areŋa ama iŋiimambaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama kokaeŋ mojeŋ: Iŋiima oŋowo korisoro ama boroŋa moŋ ainjoloŋ rabe ilaaŋ noŋgi saanoŋ kana toroqeŋ Spein kemaŋa.

25 Kaeŋ mojento, kambaŋ kokaamba Jerusalem sitiwaa kanageso soraaya naŋgoŋ oŋomboŋatiwaajoŋ iikanoŋ kemaŋa. Iikanoŋ kemago oŋoonoŋ kamaŋa. 26 Masedonia ano Akaia prowins woi yoroo uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono Jerusalem sitiwaa ejemba soraaya ilaaŋ oŋombombaa qaa somoŋgogi. Anutuwaa ejemba soraaya wanaya laligojuti, mono iyoŋoojoŋ qaa somoŋgoŋ nanduŋ mamaga somata ama mindirigi ii meŋgo kema oŋomaŋa.

27 Kaeŋ ambombaa uukorisoroya moma qaa somoŋgoŋ kulukululuu nanduŋ somata ii aŋgi. Kaeŋ ambutiwaa tosa eŋ oŋono aŋgi saanoŋ sokonja. Anutunoŋ Juuda kanageso kotuegoŋ nonomambaa qaaya jero ero kotumotue iikanoŋ waba kantria kantria sokoma qagianoŋ uro laligoju. Kawaajoŋ waba kantri oŋoonoŋ tosa ero kitia meleema kaleŋgianoŋ Juuda kanagesowaa wanaya ilaaŋ oŋoŋgi sokonja. 28 Niinoŋ kaleŋ ii meŋ kema borogianoŋ ambe gawona iikanoŋ tegoro iikawaa gematanoŋ ii oŋomesaoŋ kusudeeŋ oŋoonoŋ kaŋ iŋiimago toroqeŋ Spein kantrinoŋ kemaŋa. 29 Oŋoonoŋ kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ mono Kraistwaanoŋ kotumotue ii kuuya meŋ kaŋ oŋomaŋa. Kiaŋ moma yagojeŋ.

30 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Poŋ Jiisas Kraistwo qokotaaŋ nama kokaeŋ uu kuuŋ oŋonjeŋ: Uŋa Toroyanoŋ jopagoŋ naŋgoŋ oŋomakejiwaa so mono noojoŋ Anutu qama kooliŋ laligowu. Aoŋoroŋkejeŋi, iikanoŋ mono uujopagianoŋ ilaaŋ noma laligowu.

31 Judia prowinsnoŋ kema ejemba Kraistwaajoŋ yaŋgiseŋ amakejuti, iyoŋoo borogianoŋ umambotiwaajoŋ mono Anutuwaa qama kooligi sopa somoŋgoŋ nonaga. Kaaŋagadeeŋ nanduŋ kaleŋ somata meŋ Jerusalem kema ejemba soraaya yoŋoo borogianoŋ ambe sokono siiŋa mobutiwaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu. 32 Kaeŋ qama kooligi Anutunoŋ siiŋ kaeŋ moji eeŋ, niinoŋ mono korisoro qaganoŋ oŋoonoŋ kaŋ oŋowo ainjoloŋ rama keraqeeaŋgo qeŋ noŋgi laligomaŋa. 33 Luae Toya Anutu iinoŋ mono kuuya oŋowo namba. Qaa ii oŋanoŋ. h, i 

Copyright information for `KSR