b7-8Ond 32.1-2
d13Jen 17.4-6; 22.17-18; Gal 3.29
e14Gal 3.18
f16Gal 3.7
j25Ais 53.4-5

Romans 4

Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ solaŋa kolooro.

Nono bemunjalenana Aabrahambaa kaniaajoŋ nomaeŋ jewoŋa? Iinoŋ Anutuwaa kania nomaeŋ mokolooŋ iwaa jaanoŋ solaŋa kolooro? Oŋanoŋ, Anutunoŋ iwaa qaaya ii nanamemeŋa awagaajoŋ ama jeŋ tegoro solaŋaninaga eeŋ, iinoŋ iikawaajoŋ saanoŋ selia meŋ unagato, ii Anutuwaa jaanoŋ qaago. Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariro momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.” Qaa kaeŋ eja.

Qaaya ii mono kaleŋga jeŋ tegoro solaŋaniroto, moŋnoŋ gawoŋ mero galeŋanoŋ tawaya kaleŋga qaagoto, gawoŋ meŋkejiwaa so iima gosiŋ tawaya muŋkeja. Baloŋ galenoŋ kaeŋ muŋkejato, Anutunoŋ aŋgonjora ejemba ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa. Kawaajoŋ moŋnoŋ oyaŋboyaŋ koloomambaajoŋ gawoŋ mende meŋ Anutu eeŋ moma laariŋ muji, Anutunoŋ mono momalaaria ii iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniwaa.

Deiwidnoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kawaa kania naŋgoŋ qaa kokaeŋ ninisaama jero, “moŋnoŋ oyaŋboyaŋ koloomambaajoŋ gawoŋ mende mero Anutunoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniji, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.” Kaeŋ jero qaaya ii kokaeŋ oogita eja,

“Ejemba Kana qaa waleeŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaoŋ koma konjoratiro laligojuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.
Poŋnoŋ mombaa siŋgisoŋgoya soŋgbama iiro sokono iroŋa qaganoŋ mende ano ubaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋawo kolooja.”
Qaa kaeŋ eja.

Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania kaeŋ ninisaama Anutuwaa aiwesenanawo nonoojoŋadeeŋ jerota eja me qaago? Kiaŋ qaago. Ii mono kantri tosaaŋa aiwesegia qaa yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ eja. Nononoŋ kokaeŋ jeŋ oodaborojoŋ, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariro momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.”

10 Mono naa kambanoŋ iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro? Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotogi laligoroti, kambaŋ iikanoŋ qaagoto, wala eeŋ laligoroti, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.

11 Wala eeŋ laligoŋ Anutu moma laariro qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Kawaa gematanoŋ sokonotiwaa aiweseya ii selianoŋ kotowutiwaajoŋ jero muŋgeŋ aasoya kaaŋa kolooro. Kaeŋ kolooro iwaa gematanoŋ Anutuwaa aiwesenanawo mende laligoŋ moma laariŋ muniŋ momalaarinana iiro sokono qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋati, Aabrahamnoŋ kuuya ananaa wanjalenanaga kolooro. 12 Wanjalenana iinoŋ eeŋ laligoŋ kambaŋ iikanoŋ uuta meleema Anutu moma laariŋ laligoroti, nono aiwesenanawo iwaa so ama laligojoŋ. Anutuwaa aiwesenanawo laligoŋ uunana meleema laligojoŋi, mono nonoo wanjalenana kaaŋagadeeŋ kolooro. Aiwese kotoŋ nonoŋgi eeŋ laŋ mende laligojonto, Aabrahambaa kana lasuya otaaŋ moma laariŋkejoŋ. Kiaŋ. a, b, c 

Anutuwaanoŋ soomoŋgo qaa moma laariniŋ hoŋawo koloowaa.

13 Anutunoŋ Aabraham baloŋ buŋa qeŋ muro toya kolooro gbiliurutanoŋ iwaa gematanoŋ iikaaŋ laligoŋ ubutiwaa qaaya jeŋ somoŋgoro. Qaa ii Kana qaa otaarotiwaajoŋ ama mende ijoroto, Anutunoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋa koloorotiwaajoŋ qaa ii ijoro.

14 Tosianoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ Kana qaanoŋ qokotaaŋ iikaaŋa kanoŋ Anutuwaanoŋ iwoi ii buŋa qeŋ aowuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono momalaariwaa qaaya qewagogi omaya koloonaga. Kaeŋ Anutuwaanoŋ soomoŋgo qaawaajoŋ mende amamaaniŋ qaa iikanoŋ mono omaya koloowabo. 15 Anutuwaanoŋ Kana qaa waleeniŋ iriŋa soono kazianoŋ qanananoŋ umakejato, Kana qaa mende enaga, ii siŋgisoŋgowaa qaaya mende jewonaga.

16 Aabrahamnoŋ kaeŋ mindiriŋ nonoma kuuya ananaa wanjalenana kolooja. Kawaajoŋ soomoŋgo qaaya nononoti, ii Kana qaanoŋ qokotaaŋkejuti, iyoŋoojoŋadeeŋ qaagoto, Aabrahamnoŋ moma laariroti, iikaaŋa moma laariniŋ ananaanoŋ kaaŋagadeeŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Anutunoŋ soomoŋgo qaaya ii kokaeŋ areŋgoŋ ano: Ii moma laariniŋ hoŋa kuuya ananaajoŋ kaleŋga nonono kaleŋmoriaŋanoŋ asuganoŋ asugiŋkeja.

17 Aabrahambaa qaa moŋ ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Niinoŋ gii kuuŋ gombe ejemba kanageso mamaga yoŋoo maŋgiaga koloowaga.” Qaa kawaa so Aabrahamnoŋ Anutuwaa jaanoŋ maŋ koma nonomakeja. Anutunoŋ koomuya meŋ gbiliŋ oŋomakeja. Kanageso laaligogia qaa, ii jaawo laligojutiwaa tani kaaŋa oŋoono asugiŋkeju. Aabrahamnoŋ mono Anutu kaaŋa moma laariŋ muro.

18 Anutunoŋ wala Aabrahambaajoŋ kokaeŋ ijoro, “Goo gbiliuruganoŋ kolooŋ seigi jaŋgogia seŋgelao kaaŋa kolooro laligowuya.” Soomoŋgo qaa ii moma nomaeŋ hoŋawo koloonaga, ii mende moroto, ii kileŋ jejeromoŋromoŋ ama ejemba kanageso mamaga yoŋoo maŋgia koloomambaajoŋ mamboma laligoro. Soomoŋgo qaa mutuyaa so koloowaatiwaajoŋ mono Anutu moma laariŋ muŋ laligoro. 19 Saarawaa goroŋanoŋ merabora memewaa so mende kolooro aŋo gbania 100:waa so laligoŋ waaro. Kawaajoŋ iyaŋa romoŋgoro mono eja waŋa selia waziiŋ soosoolia kolooroto, kileŋ Anutuwaa qaanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ muŋ laligoro Aabrahambaa momalaarianoŋ mende sologoŋ looriro.

20 Mende looriroto, qaayanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ iikanoŋ kotiiŋ nano. Anutuwaa soomoŋgo qaawaajoŋ uutanoŋ kema qeŋ kaŋ qeŋ mende anoto, momalaarianoŋ kotiiro Anutu mepeseeŋ laligoro Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiro. 21 Anutunoŋ iwoi asugiwaatiwaa qaaya jeŋ somoŋgoŋ ii andaboromambaajoŋ kotiiŋkeji, ii moma kotiidaboroŋ uuwoi moŋ mende ama laligoro. 22 Kaeŋ ama laligorotiwaajoŋ Anutunoŋ Aabrahambaa momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. 23 Momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniroti, qaa ii Aabrahambaajoŋadeeŋ mende oogita eja.

24 Aabrahambaajoŋadeeŋ qaagoto, ananaajoŋ ama kaaŋagadeeŋ ii oogita eja. Anana Poŋnana Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, Anutu iikaaŋ moma laariŋ muniŋ momalaarinana iiro sokono jeŋ tegoŋ nonono solaŋaniwoŋa. 25 Anutunoŋ ananaa siŋgisoŋgonanaajoŋ ama Jiisas mende aŋgoŋ kono komuro ano solaŋa koloowombaajoŋ ama meŋ gbiliro koomunoŋga waama laligoja. Kiaŋ. d, e, f, g, h, i, j 

Copyright information for `KSR