a4Eks 9.4
e13Mal 1.2-3
f15Eks 33.19
g17Eks 9.16
h20Ais 29.16; 45.9
i25Hoos 2.23
j26Hoos 1.10
k27-28Ais 10.22-23
l29Ais 1.9
m33Ais 28.16

Romans 9

Anutunoŋ siiŋaa so Israel meweeŋgoŋ oŋono.

Niinoŋ Kraistwo qokotaaŋ nama qaa qoloŋmoloŋgoya qaagoto, qaa hoŋa tooŋ moŋ jemaŋa. Uŋa Toroyaa qaawaajoŋ geja ambe qaana naŋgoŋ jeŋ kotiiŋ uunanoŋ saŋe nuro kokaeŋ moma jejeŋ: Niinoŋ Juuda ejemba tosaaŋa yoŋoo wosobirinoŋ nuro uunanoŋ siimbobolo somata tetegoya qaa kokaembaajoŋ momakejeŋ:

Yoŋonoŋ niwo baloŋ selenoŋ Israel kanagesoga motooŋgo koloojonto, uugianoŋ Kraistwo mende qokotaaŋ laŋ laligoju. Niinoŋ Israel ŋalaurunanoŋ uugia meleembutiwaajoŋ aoŋoroŋkejeŋ. Anutunoŋ yoŋoo qaagia gosiro neeno yoŋoo kitigia koloowe iroŋa meleema noo qananoŋ kokaeŋ ubaatiwaajoŋ mojeŋ: Iinoŋ nii Kraistwaanoŋga mendeema nono gere siawaa buŋa koloomambaajoŋ mojeŋ.

Yoŋonoŋ Israel tuuŋ uutanoŋ laligogi Anutunoŋ uŋuano buŋaya kolooju. Anutuwaa qabuŋaya bosima akadamugiawo kolooju. Anutunoŋ yoŋowo oyaŋboyaŋ koloowutiwaa soomoŋgo walaga ano gbilia ama Kana qaa oŋono. Kawaajoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋkeju. Anutunoŋ kotumotueya seiwaatiwaa qaa somoŋgoroti, iikawaa hoŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ mambomakeju. Yoŋonoŋ wanjalenana Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoo esa meraurugiaga laligoju. Kraistnoŋ yoŋoonoŋga baloŋ sele busu meŋ eja kolooro. Kraistnoŋ Anutunana kolooŋ iwoi kuuya galeŋ kono qata kambaŋ tetegoya qaa mepeseeŋkeboŋa. Qaa ii oŋanoŋ.

Iikaaŋa laligojuto, Israel kanagesonoŋga kolooŋ seiŋ laligojoŋi, anana kuuya mono kileŋ Israel ejemba hoŋa mende koloojoŋ. Kawaajoŋ Anutuwaa qaayanoŋ soŋgiro esuŋanoŋ kamakamaata kolooŋkeja me? Kaeŋ jewonaga, ii qaa hoŋa qaago. Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoonoŋga koloojoŋiwaajoŋ ama kuuya anana mono Anutuwaa meraboraaŋaga mende koloojoŋ. Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ kokaeŋ ijoro, “Aisakwaa esameraurutanoŋ mono goonoŋ toroqeŋ qaga bosima laligoŋ ubuya.”

Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Aabrahambaa gbiliuruta baloŋ ejemba silinoŋ merabora kolooŋkejoŋi, kuuya anono mono Anutuwaa meraboraaŋa mende koloojoŋ. Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ qaa somoŋgoro ejiwaa so kolooniŋi, Anutunoŋ mono nonoga moma nonono Aabrahambaa gbiliuruta hoŋa koloojoŋ. Soomoŋgo qaa iikanoŋ Aabrahambaanoŋ kokaeŋ karo moro, “Gbani motooŋgo tegoro kanoŋ mombo kaŋ giibe Saaranoŋ mono meriawo koloowaa.”

10 Qaa kaeŋ moro iwaanoŋ iikaya kolooroto, iikanoŋ mende tegoro. Iwaa gematanoŋ Rebekawaanoŋ kaaŋiadeeŋ Anutuwaa qaayaa so kolooro. Beŋnana Aisak iinoŋ embia ii koro muro merawoigara sunesune koloori. 11 Sunesune yoronoŋ goroŋ uutanoŋ rama mende kolooŋ iwoi awaa me bologa moŋ mende aniti, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ mera iyoroonoŋga moŋ iyaŋaajoŋ meweeŋgoro. Iyaŋaa momo areŋanoŋ kotiiŋ hoŋawo kolooŋ tegowaatiwaajoŋ ama koga meweeŋgoro.

12 Iyaŋaa uusiiŋanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ Rebeka kokaeŋ ijoro, “Datanoŋ mono kogaa weleŋqeqe kolooŋ newo baatanoŋ laligowaa.” Anutunoŋ kaeŋ ijoŋ nanamemeŋgara ambaoraga iikawaa soyanoŋ ii mende gosiŋ oronoto, iyaŋaa siiŋagadeeŋ otaaŋ koga oono dataa somataya kolooro. 13 Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Jeikob uunanoŋ jopagoŋ laligoweto, Iisoo (Esau) ii togoŋ kazi ama muŋ laligowe.”

14 Qaa kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Anutunoŋ dindiŋa mende kolooja me? Iikaaŋa qaago totooŋ! 15 Anutunoŋ Mooseswaajoŋ qaa kokaeŋ ijorota eja, “Niinoŋ mono neenaa siiŋna otaaŋ moŋ moroga iima kobooŋ kiaŋkomumambaajoŋ mojeŋi, iiga mono kiaŋkomuŋ muŋkejeŋ. Moŋ morowaajoŋ wosomomo ama mumambaajoŋ jejeŋi, iwaajoŋ mono wosona momakejeŋ.” 16 Qaa kawaajoŋ ama namo ejanoŋ Anutu mende galeŋ komakejato, iwoiwaa siiŋa moma amambaajoŋ batogoŋ bimbimgonagato, ii kileŋ Anutu mende uuguwaa. Anutu aŋo kaleŋmoriaŋaa so iwoi kuuya galeŋ kono iwaa borianoŋ eja.

17 Anutunoŋ faarao kimbaajoŋ qaa ijoro Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Neenaa qabuŋana jeŋ seigi gomaŋ korebore sokombaatiwaajoŋ mojeŋ. Kaeŋ moma ku-usuna qendeembe asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ kuuŋ gombe giinoŋ asugina. Asugiŋ laligoŋ tuarenjeŋ ama noma laligona mono haamo ama gombe.” 18 Qaa iikawaa so Anutunoŋ iyaŋaa siiŋa otaaŋ moŋ iima kobooŋ kiaŋkomumambaajoŋ moji, ii mono kiaŋkomuŋ muŋkebaa ano mombaa uuta meŋ gojomambaajoŋ moji, ii mono meŋ gojono yaŋgiseŋ kolooŋkebaa. Kiaŋ. a, b, c, d, e, f, g 

Anutuwaanoŋ iriŋsoŋsooŋ ano kiaŋkomu

19 Oŋoonoŋga moŋnoŋ noojoŋa kokaeŋ jenaga, “Kaeŋ kolooro kuuya anana mono Anutuwaa uusiiŋa tuarenjeŋ ama mubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Kaeŋ koloorogo Anutunoŋ mono naambaajoŋ toroqeŋ jeŋ nonomakeja?” 20 Moŋnoŋ kaeŋ jenagato, baloŋ eja gii mono moroga kolooŋ Anutu tuarenjeŋ ano aŋgowowo ama munaga? Boroterenoŋ mono iyaŋaa mokomokoloo Toya kokaeŋ saanoŋ mende jeŋ mubaa, “Gii mono naambaajoŋa tani koi kaaŋa mokolooŋ nona?” 21 Monjoŋ meme ejanoŋ mono iyaŋaa ku-usuŋ qaganoŋ siiŋaa so gbakoŋ meleema meweeŋgoŋ gbakoŋ motooŋgo kanoŋa koworaŋeŋ morota morota meŋkeja. Tosia kambaŋ so meŋ gawoŋ muŋkejoŋ ano tosia akadamugiawo ii mono korisoro kambaŋanoŋadeeŋ gawoŋ muŋkejoŋ.

22 Anutu mokomokoloo Tonananoŋ mono kaaŋiadeeŋ ama nonomakeja. Iinoŋ iriŋsoŋsooŋa ejemba qendeema nonono ku-usuŋa iima mobombaajoŋ momakeja. Kaeŋ moma iriŋa soono kazianoŋ ejemba tosaaŋa yoŋoo qagianoŋ uro jojoriŋ kondeema oŋomambaajoŋ ama laligoro. Ii kileŋ iroŋa uulaŋawodeeŋ mende meleema oŋonoto, yoŋoojoŋ ama siimbobolo mamaga moma mokosiŋgoŋ uugia meleembutiwaajoŋ mamboma laligoro.

23 Kaaŋiadeeŋ kaleŋmoriaŋa iŋisaano kelemaleleŋ koloowaatiwaajoŋ momakeja. Kaeŋ moma ejemba akadamuya buŋa qeŋ aowombaajoŋ meweeŋgoŋ nononoti, anana mono niniima kobooro akadamuyawo asariŋkejoŋ. 24 Anana kaaŋagadeeŋ kaaŋa koloowombaajoŋ nonoono. Juuda ejembagadeeŋ qaagoto, waba kantria kantria ii kaaŋagadeeŋ kaaŋa koloowutiwaajoŋ oŋoono. 25 Anutunoŋ iikawaa qaaya jerota gejatootoo eja Hooseawaa terenoŋ kokaeŋ eja,

“Ejemba neenaa kanagesouruna mende kolooŋ laligogiti, niinoŋ mono ii oŋoombe neenaa kanagesona koloowuya. Tosianoŋ neenaa wombo alana mende laligogiti, iyoŋoojoŋ mono ‘Neenaa wombo alauruna,’ kaeŋ jeŋ laligomaŋa.
26 Niinoŋ gomaŋ mombaa ejembaya yoŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ laligowe,
‘Oŋo neenaa kanagesouruna mende laligoju.’ Kaeŋ jeŋ laligoweto, ii mono baloŋgianoŋ iikanoŋa oŋooma qagia kokaeŋ qamaŋa: Oŋo mono Anutu laaligo Toyaa meraboraaŋa kolooju. Utequte kaaŋa koloowaa.”
27 Aisaianoŋ kaaŋagadeeŋ Israel kanageso nonoojoŋ ama kokaeŋ saama jero, “Israel ejemba jaŋgonana kowe sakasiŋ kaaŋa koloonagati eeŋ, ii kileŋ nonoonoŋga afaaŋanoŋ mono uunana meleeniŋ hamo qeŋ nonombaa. 28 Poŋnoŋ gomaŋa gomaŋa kuuya ananaa qaanana iliŋ alaŋ gosiŋ jeŋ tegoŋ kitia kuuya meleema nonondaborowaa.”

29 Aisaianoŋ kaeŋ jeŋ waladeeŋ qaa moŋ jeroti, iikawaa oŋanoŋ mono nonoonoŋ kokaeŋ kolooja, “Poŋ ku-usuŋ kuuyaa Tonananoŋ gbiliurunana tosaaŋa mende iŋiima kobooro uugia meleembuyagati eeŋ, balonananoŋ mono Sodom kaaŋa meleeno kemero gere jenaga. Nononoŋ mono Gomora ejemba kaaŋa tiwilaawonaga. Anutunoŋ mono kaaŋa ama nononaga.” Kaeŋ jero. h, i, j, k, l 

Israel kelemaleleŋanoŋ Anutu yaŋgiseŋ ama muŋkeju.

30 Kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Kantri tosianoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaa gawoŋa mende kaparaŋ koma megiti, iyoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋanigi. Uugia meleema Anutu moma laarigi iikawaajoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋaniŋ laligoju. 31 Kaeŋ laligojuto, Israel nononoŋ solaŋa koloowombaa Kana qaa otaawombaajoŋ kaparaŋ koma laligoŋ kouma ii kileŋ Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniniŋ.

32 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Iyaŋgiodeeŋ batogoŋ nanamemeŋ dindiŋa ama iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma Jiisas mende moma laariŋ mugi. Iinoŋ jamo powowoŋ kaaŋa kolooji, mono iwaanoŋ ritataŋgoŋ uŋuro osiŋ gema qegi. Iikawaajoŋ solaŋa mende koloogi. 33 Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,

“Iibu, Anutu niinoŋ mono aeŋ jamo moŋ Zaion baaŋanoŋ Israel tuuŋ uugianoŋ komowe yoŋonoŋ iikanoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro gema qeŋkebu. Moŋnoŋ eja gereya powowoŋ kotakota ii moma laariŋ mubaati, iinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ iwaajoŋ nama gamu mende mokoloowaa.” Kiaŋ. m 
Copyright information for `KSR