Ruth 3

Ruut ano Boaz yoronoŋ baali gawonoŋ aitoŋgori.

Kambaŋ tosia tegoro Naominoŋ eŋaroya Ruut kokaeŋ ijoro: “Oo eŋarona, nii saanoŋ eja moŋ batogoŋ mokoloowe galeŋ koma gono iwo keraqeeaŋgo qaganoŋ geeŋgo miriga kalaŋ koma raba. Gii gawoŋ meme emba yoŋowo mokotaaŋ laligonati, iyoŋoo galeŋgia Boaznoŋ mono nonoo tinitosananaga. Moba, iinoŋ kete gomantiiŋa baaliqeqe sombenoŋ kemeŋ baali hoŋa ano kaawoya mendeema oromambaajoŋ sapa sarayawonoŋ kosoŋ korereŋgoŋ gosiwaa.

Kawaajoŋ gii mono keteda koi apu ariŋ selega kele uŋkoowayawonoŋ moriŋ opo suruga mouma baaliqeqe sombenoŋ kemeba. Emu kemebato, wala sigeŋsigeŋ laligona nembaneneya ano apu kizaŋa nedabororo kawaa gematanoŋ saanoŋ iwaa jaanoŋ asugina giibaa. Gaombaajoŋ moma kamaaŋ dakanoŋ hoŋ koma ewaati, mono ii iima kanoŋ kemba. Kokojiji gombaatiwaajoŋ qisiwagati, iikawaa kaisareya mono kokaeŋ amba: Gii iwaa kooroŋanoŋ kema kaniaageŋ esu kitia mena waaro kemeŋ ewa. Kaeŋ ena mokolooŋ goma nomaeŋ ambagati, ii gijoro moba.”

Eŋaroyanoŋ kaeŋ ijoro Ruutnoŋ kokaeŋ meleeno: “Qaa kuuya nijojaŋi, ii saanoŋ andaboromaŋa.”

Kaeŋ meleema baaliqeqe sombenoŋ kemeŋ eŋaroyanoŋ jeŋ kotoŋ murotiwaa so otaaŋ andabororo: Boaznoŋ gomantiiŋaa nembaneneya ano apu kizaŋa nedabororo selia meŋ looriro waama baali tuuŋ mombaa goraayanoŋ kemeŋ gaoŋ ero. Kanoŋ ero Ruutnoŋ oloŋ jaŋjaŋ qeŋ kema kaniaageŋ esu kitia metaama iikanoŋ kemeŋ ero. Ero gomaŋ ruuŋanoŋ iwoi mombaajoŋ aaruŋ lalaŋaniro uuta tooro moma eleema emba moŋ kanianoŋ eroti, ii mokolooŋ iiro.

Iima qisiŋ muro: “Gii moronoŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Oo somatana, nii Ruut, goo weleŋqeqe embaga. Giinoŋ geeŋgaa isigaa doweya meme ejaga koloojaŋ. Kawaajoŋ Juuda oŋoo nanamemeŋgia otaaŋ nii saanoŋ galeŋ koma noma esuganoŋ turuŋ nomba.”

10 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Oo borana, Poŋnoŋ mono kotuegoŋ gomba! Gii saanoŋ eja wanaya me qaqabuŋa esuhinagiawo yoŋoo gemagianoŋ kenagato, iikaaŋa mende anjaŋ. Gii eeŋanoŋ isiuruna awaa naŋgoŋ oŋoma laligonago kete ii uuguŋ sili awaa soroya anjaŋ. 11 Oo borana, gii mono toroko mende moba! Bonjoŋ laligowa! Gii emba awaa soroya koloojaŋi, ii taombaa ejemba kuuyanoŋ moju. Kawaajoŋ gii ii me woiwaajoŋ qisiŋ nombagi, nii ii saanoŋ ama gomaŋa. 12  a  Nii goo tinitosaga kolooŋ galeŋ koma gomaŋatiwaa so koloojeŋ. Qaa ii oŋiato, eja moŋnoŋ nuuguŋ isinaa doweya meme eja mutuya kolooja. Nii iwaa qereweŋaga laligojeŋ. 13 Kawaajoŋ gii saanoŋ gomantiiŋa koi kokaeŋ ewa. Dowe meme eja mutuyanoŋ woraŋ sewaŋga memambaajoŋ jenagi eeŋ, ii awaato, sewaŋga mende memambaajoŋ mobaati eeŋ, niinoŋ saanoŋ sewaŋga memaŋa. Qaa ii somoŋgoŋ Pombaa qatanoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiijeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ bonjoŋ ena gomaŋ ambaa.”

14 Boaznoŋ kaeŋ ijoŋ emba moŋnoŋ baaliqeqe sombenoŋ iwaanoŋ kamaaroti, moŋnoŋ ii mobabotiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Ruutnoŋ Boazwaa kanianoŋ kamaaŋ eroto, weŋgeraŋ suluro kambaŋ iikanoŋadeeŋ moŋnoŋ ii mende iima kotoro oloŋ kembaatiwaajoŋ waaro. 15 Waaro Boaznoŋ kokaeŋ ijoro: “Mono malekuga seleganoŋga metogoŋ qerereeŋ meŋ namba.” Kaeŋ ijoro metogoŋ meŋ nano baali hoŋa 25 kilogrambaa so gosiŋ maaro kemero. Kemero meŋ kobibiiŋ Ruutwaa sawiŋanoŋ ano aŋgoŋ eleema taonoŋ keno.

16 Ruutnoŋ taonoŋ kema eŋaroyaanoŋ keuro qisiro: “Oo eŋarona, nomaeŋ eŋ kajaŋ?” Kaeŋ qisiro Boaznoŋ iwaa iwoi kuuya anoti, iikawaa sunduya ijoro moro.

17 Moro kokaeŋ toroqeŋ ijoro: “‘Gii eŋarogaajoŋ bobora mende kemba,’ kaeŋ nijoŋ baali koi nonja.”

18 Kaeŋ ijoro Naominoŋ kokaeŋ jero: “Oo eŋarona, eja iikanoŋ kete eeŋ haamo mende mewaato, qaaga galeŋ koma laligoro ii mindiŋgogi tegorogo kawaa gematanoŋ rama haamo mewaa. Kawaajoŋ gii mono sosoo mamboma rama qaaga nomaeŋ jegi asugiwaati, ii moba.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR