Mark 1

Ioniva namari nimi vau vaiintiva vaiinti nahenti tiva nimu uvara

(Matiu 3:1-12; Ruki 3:1-18; Ioni 1:19-28)

Ihu Karaitiva Kotira Maaquvano vaira. Vira uva koqe uva vira okara vaireva maantimama vairo:

Haarua entaqaa Aisaiaava Kotira uva qoqaiqama kero qara ntuva tero tiharo,

  • Ho tavaate. Ti uva vaiinti nahenti tiva nimiaina vaiintira te vira atitaariraro viva ai avuni viharo ai aara qerama amitaanarove. (Mal 3:1)
  • Vi vaiintiva qumina vataini vaiharo naveraitiharo, Ne Noravano vuaina aarara qerama amitema vira aara avuqavuqama amitaivaro viva vivauma ho vuarire tianarove, tura. (Ais 40:3)
Kotiva vira kahaquvaro Aisaiaava hoqarero vetanto entaqaa mintima vi uvara qara ruva tovaro airi ihi aitarovaro vo enta Ioniva qumina vataini qovarama vura. Qumina vataini qovarama viro Ioniva vaiinti nahenti namari nimiharo vika tiva nimiro tiharo, Nenta qora kaiqa vare vaira qaqirake namari varaivaro Kotiva ne qora kaiqa vare vai uvara nunka nimitaarire, tiro.

Ioniva minti ti vaumanta Iutia vataihaive, Ieruharemi vatukaihaive, ekaa vi vatanaaka hihai hihai viva uva tunaini vivi otu Iotani Namariqi vaiha vika nái qora kaiqa vare vaura tiva qovaramake vauvaro Ioniva vika namari nimi vaura.

Ionira utavaaqavano vaireva,kameri quara kauki varakero aututo utavaaqava vauvaro viva viraqai nonku teroreti tavaarana rumpa tero vaura. Ioniva kia karavata utukero naraitiro, viva korikavata vaunkakavano nkuruto namariravata vi kararaqai neharo vaura.

Ioniva vaiinti nahenti tiva nimiro tiharo, Ti naantiaraini aniaina vaiintiva viva mpeqavanoma ti haatara kero nora vaiintima varianarove. Viva nora vaiinti vaimanta te qumina vaiinti vaihara ti, kia ho te kankakaavi vira aiqu naaqunta qantu amitararave. Te qaqi namarima ni nimi vauro. Viva Kotira Maraqura ni nimianarove, tiro. Ioniva minti turama.

Ioniva Ihura namari amura

(Matiu 3:13-17; Ruki 3:21-22)

Vi entara Ihuva Nasareti vatuka Kariri vataihairo anirero otu Ioniva vaunaini vuvaro Ioniva Iotani Namariqi vaiharo namari Ihura amura.

10 Namari Ihura amuvaro Ihuva namariqihairo qaqini vaarirero vaaka vuruvi tavovaro naaruvavano qantua vuvaro viraqihairo Kotira Maraquravano mirura voqaara tuviro tuvu Ihuraqaata vaura.

11 Ihuraqaata vauvaro uvavano naaruvaihairo mintima tiro: Are ti Maaquvano variarao. Ti muntukavano ariarama vaivo. Te ariara quahema vauro, tiro.

Sataaniva Ihurara qora kaiqa varaarire tiro, vira avatora

(Matiu 4:1-11; Ruki 4:1-13)

12 Uvavano naaruvaihairo minti tuvaro vaakama Kotira Maraquravano Ihura vita varero qumina vataini kia vaiintivata vau-naini vuru kora.

13 Vuru kovaro Ihuva mini vaiharo 40 entanavu varakovaro Sataaniva Ihurara qora kaiqa varaarire tiro, vira avatora. Ihuva mini qaakau aantau ni vaunaini vaumantaenselinavu tuvure vika viraqaata koqemake raqikiqi vi vaura.

Ihuva Karirini nai kaiqa hoqarama tora

(Matiu 4:12-17; Ruki 4:14-15)

14 Vi entara vokuka Ionira ravaaqavu vare karapuhiqi vuru kovaro Ihuva Karirini viro oru mini vaiharo Kotira vakaaka koqe vakaaka vi vatanaaka tiva nimiro tiharo, 15 Vi entava aniraivo. Kotiva niqaa raqikiaina entava aumantoma aniraivo. Nenta qora kaiqa vare vaira qaqirake, te koqe vakaaka ni tiva nimiainara ne vi uvara iriqi niha nuate, tura.

Ihuva Saimonika Entaruka naarora

(Matiu 4:18-20)

16 Ihuva minti tivakero Kariri Varuva auvahini aitareharo tavovaro Saimoniva nai qata Entarukantiro vaiharo vahe re vaura. Vitanta havuka kaiqa vare vautantara ti, vitanta namariqi vahe re vauvaro 17 Ihuva vitantara tiharo, Netanta ti naantiara ti tivataqi aniate. Netanta havuka vahe ravakeha varentemake, netanta ti tivataqi viha vaiinti nahentima ntitevarave, tiro.

18 Ihuva minti tumanta vitanta vaakama náitanta vahe mini ke, Ihura avataqi vurama.

Ihuva Iemika Ionika naarora

(Matiu 4:21-22)

19 Vitanta vira vataake vuvaro Ihuva inaaraiqaka oru viharo tavomanta Sebedira maaqutanta Iemika Ionika votuqi vaiha vahe ruqemavura haqire vai.

20 Vitanta vahe haqire vauvaro Ihuva vaaka vitanta naaromanta vitanta vira uva iri nái qora Sebediravata, vira kaiqa varo vaintikavata, votuqi mini ketanta Ihura avataqi vurama.

Ihuva vaana atitovaro aitarero vura

(Ruki 4:31-37)

21 Vitantavata Ihura vataake vuvaro Ihuva oru viro Kapenaumini orurero mini vaiharo Maara Entaqaa maara naavuqi oriqetero vaiharo viraqi vaiinti nahenti vauka vakaaka tiva nimiro. 22 Ihuva vakaaka vaiinti nahenti tiva nimi vaumanta vika nái kauqu runkinkiri iha tiha, Ike, aahuva uva vo qarama keroma ti vaivo. Viva kia maara okara ti varia vaiintinavuka tiantemavauve ti vaivo. Viva nora vaiintivano tiantema keroma ti vaivo, tura.

23 Minti tuvaro Ihuva maara naavu viraqi vauvaro vaanavano vira avutaqi vau vaiintiva naavuqi ururero oi oi tiharo, 24 Ihuo, are Nasaretihainaavave. Are tinavu nantirevae aniarao? Are tinavu vehiqama karevae aniarao? Te ai okara iri tavaunarave. Kotiva ai atitaivara are Kotira kaiqaqai vare variaravave, tiro.

25 Minti tuvaro Ihuva vaana vira atiharo tiharo, Evaara variane. Vi vaiintiraqihaira qaqini aitarera vuane, tiro. 26 Ihuva minti tuvaro vaana viva voqamakero vi vaiintira qaki qakimakero oi oi tivakero qaqini aitarero viro.

27 Qaqini aitarero vumanta viraqi ruvaaqumavi vauka kauqu runkinkiri iha nai tiva ami nai tiva ami iha tiha, Nana haikavanoe qovarama vivo? Maa uvara qaraaka uvave. Vi vaiintiva mpeqa uva tiharoma vaananavuvata nititaimanta vinavuka vira no iri variarave, tura. 28 Vika minti tivaqi vi anumanta ekaa Kariri vataini vau vaiinti nahentikavata vi uvara irura.

Ihuva Saimonira aintaantara koqema kora

(Matiu 8:14-15; Ruki 4:38-39)

29 Ihuva maara naavuqihairo vevarero, viraqaahairo viva Iemika Ionika ntita varero Saimonika Entaruka naavuqi viro.

30 Saimonira aintaantara vaata iha ite vauvaro naavuqi taintaqaa vaite vaumanta vinavuka Ihura virara tiva ami.

31 Ihura virara tiva amuvaro Ihuva vira oru tavero vira kauqu utu varero vaaviarama kero. Mintuma kero vira vaaviarama kovaro vira vaata koqema vuvaro vi nahentiva himpiro ho vaiharo vika kara qera i vaura.

Ihuva airi vaiinti nahenti nihavuka koqema kora

(Matiu 8:16-17; Ruki 4:40-41)

32 Ihuva vi vatukaraqi vauvaro kuarivano ruhunku vuvaro entama vumanta vaiinti nahenti nihavukavata, vaanavano avutaqi vaukavata, ntita vare Ihuva vaunaini vuru kora.

33 Vuru komanta ekaa vi vatanaakavata Ihuva vau naavura qentiana ruvaaqumavi mpiqavi vauvaro 34 Ihuva vaiinti nahenti airitahaa vo rovara vo rovara varoka koqema nimitovaro vika rovara taiqa vumanta ho vauvaro vaanavano vaiinti avutaqi vau vaanara vo vaiinti vo vaiintiqihairo nititama komanta vika aitare vura.

Vika aitare vi vauvaro Ihuva vaana vika qioqamatero tiharo, Ne kiama uva tivarave, tiro. Vaana vika vira viraaqamake tavovarora tiro, Ihuva minti turama.

Ihuva Karirini vi aniharo vakaaka tiva nimura

(Ruki 4:42-44)

35 Vira qararaa kia aatitovaro Ihuva himpiro vevarero oru kia vaiintivanovata vaunaini Kotira aarareva viro.

36 Mini Kotira aarareva vuvaro Saimoniva nai kena vaiinti hampata vira rantareva viro. 37 Oru vi oru Ihura rantake vinavuka tiha, Ekaa vi vatukaihainaaka ai rantareka ani variavo, ti.

38 Vinavuka minti tuvaro Ihuva aqao tiro, Varaiqenavu vo vatuka vo vatuka niha vakaaka vaiinti nahenti tiva nimiare. Te vakaaka vika tiva nimirera anuraukave, tiro.

39 Ihuva minti tivakero vinavukavata ntita varero Karirini vi aniharo vika maara naavuqi oriqetero vaiharo vaiinti nahenti vakaaka tiva nimiharo hini ku vaiinti nahentika avutaqihairo vaanavata nititama komanta aitare vura.

Numuaravano vira vaata ne vau vaiintira koqema kora

(Matiu 8:1-4; Ruki 5:12-16)

40 Ihuva vakaaka tiva nimiqiro vi vauvaro vaiinti vovano vira vaata numuaravano ne vau vaiintiva Ihuva vaunaini orurero tori kauru araviro Ihurara mpo ike tiharo, Are ti kahaqiataa irera, are homa ti numuara nunka timitenarave, tiro.

41 Minti tuvaro Ihuva vi vaiintirara mpo ike tiva amiteharo nai kauqu viavi vira vaataqaa vatero tiharo, Te mintiataa ivera ai mintima amitarerave. Te ai vaatara koqema vuarire turo, tuvaro 42 vira vaata ne vau numuarava vaakama tavanta vuvaro viva ho vaura.

43 Viva ho vauvaro Ihuva vi vaiintirara kempukaiqaakero tiharo, 44 Kia vokavata tiva nimiraitira, oru viraro Kotira kaiqa vara amite vaira vaiintiva ai vaata tuantikero tavaarire. Viraqaahaira are Mosiva maara uva tivatorara iriharamaofaa vo iha quarairamanta vaiinti nahenti vira tave, ariara quqaama vira vaata koqema vivo tiate, tiro.

Ihuva minti tuvaro vi vaiintiva kia Ihuva tunte iraitiro, vi uvara viti viri tiva nimumanta ekaa vaiinti nahenti vi uvara iruvaro vira kaara Ihuva vo vatuka vo vatuka qoqaa vuarirava kia ho vauvaro viva qaqira kero kia vatukaini viraitiro, qumina kanta variqiro vumanta vaiinti nahenti hihai hihai vira tavareka anura.

45 

Ihuva vaata qutu ravavu vaiintira koqema kora

(Matiu 9:1-8; Ruki 5:17-26)

Copyright information for `TBG