Mark 6

Ihuva vi vatara mini kero nai maaqa ˻Nasaretini˼ vumanta vira vaintinavu vira vataake vurama.

Ihuva nai maaqaini oru vaiharo Maara Entaqaa oru maara naavuqi uva vakaaka tiva nimi vaumanta vi naavuraqi vaiinti nahenti airitahaa ruvaaqumavi vauka vira uva iriha kauqu runkinkiri i vaiha tiha, Ike, vi vaiintiva taini vaiharoe vi uvara vi uvara okara iritairave? Viva vi okarara vi okarara ti vaira nana uva okara vaivaroe ti vaivo? Ta vaiintiva vi kaiqara okara umiqaivaroe viva nora kaiqa vare vaivo? Viva tainta auti vai vaiintivaqaima vaivo. Viva Mariara maaquvanove. Vira qatanavu Iemiva Iosiva Iutaava Saimoniva variarave. Vira auranavuvata maini variarave, ti. Minti tivaqi viha Ihura navunaaka virara qumina vaiintive tivake vira qoririma amitora.

Vika vira mintima amite vauvaro Ihuva vikara tiharo, Paropeti vaiinti Kotira uva tiva nimi variarirava vo vataini oru vairamanta vi vatanaaka virara quaheha vira nora autu amivarave. Vi vaiintiva nai maaqaini vaiharo nai aura qata hampata vairamanta vira navunaaka virara qumina maa vatanaavaqaima vaivo tivake kiama virara nora vaiintive tivarave, tiro.

Minti tivakero vaiinti nahenti Ihurara qumina vaiintive tura kaara Ihuva kia ho nai vatukaini nora kaiqa varaarirava vauvaro viva nai kauqu nihavuka taaraiqaqaaqai vatovaro vinavuka rovara taiqa vura. Vira navunaaka virara kia ho tinavu kahaqiariravave tura kaara Ihuva ravukuviro airi avu aato utiharo vaura.

Ihuva nai vainti 12 navu vo vatuka vo vatukaini nititorara tura (Matiu 10:5-15; Ruki 9:1-6)

Vi vatukaraqaahairo Ihuva himpiro vo vatuka vo vatuka variqi viharo vaiinti nahenti nai vakaaka tiva nimiqiro vi vaura.

Ihuva nai vainti 12 navu naarama ruvaaquma kero taaraqanta vona nititero taaraqanta vona nititero mintiaqiro viro ekaa nai vainti vinavuka nititama kora.

Viva vinavuka nititeharo vikara vaiintiqihai vaana nititaimanta qaqini aitaraate tiro, viva vika kempuka nimiro tiharo,
Nenavu aaraini vireka ihama kia karave utave monuve vo airairave ruva vararaiti, kauruqai kauquqi tota vare vuate.

Ne homa aiqu nonkira viraqai nonku vare vuate. Kiasioti taaraqanta vararaiti,sioti vohaiqaqai nonku vare vuate, tiro.

10 Ihuva vi uvara tivakero maa uvaravata vinavuka tiva nimiro tiharo, Nenavu oru vimanta vi vatanaaka niara quaheha ni ntitaivera, nenavu vohaa naavuqiqai variqi vima vi vatukara mini kema vuate. 11 Nenavu oru vimantama vi vatanaaka kia ninavu quahama nimiteha kia ninavu uvavata irireka autivera, vika nái qora okara ni autu nimitera tavaate ti, ne nenta aiquqaahai vi vatukaqihainaa konkoma rintatike vuate, tiro.

12 Ihuva minti tivakero nititomanta vira vaintinavu orure vaiinti nahenti tiva nimiha tiha, Ne qora aara qaqirake koqe aaraqaaqai vuate, ti.

13 Vika minti tivaqi viha vaiinti avutaqi vau vaanauka nititomanta qaqini aitare vumanta nihavu vaiintika airitahaa vika vahavera aqu nimiteha koqema nimitomanta ho vaura.

Namari nimi vau vaiintira Ionira arukora

(Matiu 14:1-12; Ruki 9:7-9)

14 Mintumanta ekaa vi vatanaaka Ihurara nai tiva ami nai tiva ami i vauvarora tiro, King Herotiva ˻Kariri vataqaa raqiki vauva˼, vivavata Ihura autuara irura.

Vaiinti nahenti hini kuka Ihurara mintima ti, Vi vaiintiva Ionivave. Ioniva namari nimi vau vaiintiva qutu vunaihairo qaiqaa qaqi himpiro ni vaiharora tiro, viva nora kaiqa ho vare vaivo, ti.

15 Hini kuka minti ti vaumanta hini vaiinti nahenti aqao ti, Vi vaiintiva tinavu kaivaqava Elaitaava qaiqaa qovaraiqaa vivo, ti. Minti tumanta vokuka Ihurara tiha, Ihuva haaru enta vau paropetika voqaarama vaivo, ti.

16 Vaiinti nahenti Ihurara minti ti vauvaro Herotiva vi uvara iriro tiharo, Oho, vi vaiintiva namari nimi vau vaiintiva vaivo. Te tiavauraro vaiinti vo, aunta teqa aquko vaiintiva Ioniva, vivama qutu vunaihairo qaiqaa qaqi himpiro ni vaivo. Viva qutu vunaihairo qaiqaa qaqi himpiro ni vaiharora tiro, viva nora kaiqa ho vare vaivo, tiro.

17 Tota Herotiva nai qata Piripira naata Heroti-Namarira varatero vauvaro Ioniva anirero airi tataa Herotirara tiharo, Are nena qata naata kia varaataara vaivarama varaarao, tuvaro vira kaara Herotiva nai naata Heroti-Namarirarao tiro, viva vaiinti vonavu nititomanta vika Ionira oru ravaaqavuke rumpa vare vuru karapuhiqama kora.

19 Ionira karapuhiqi vuru kovaro Herotira naata Heroti-Namariva vaiharo Ioniva virara tu uvara kaara toma amiteharo Ionira arukaare tuvaro, vira arukaarira aarava kia ho vaura. 20 Ioniva koqe vaiintivano avuqavu ni vaurara tiro, Herotiva virara iriharo vira aatu qeteharo kia vira arukaate tiro. Minti tivakero Herotiva Ioniva ti vau uvara virara quaheharovata, vi uvarara taara aato iriharo vaura.

21 Mintiaqi vuvaro vo enta Heroti-Namariva Ionira arukaarira aarava ho vaura. Vi uvara okara maantimama vairo:

Herotiva nai vatato entara iriharo vi entaraqaa nora vaiinti kara nimireva vika naarora. Viva nora vaiintinavuve, nai iqoka vaiintiqaa raqiki vaukave, airi airaira vato vaiintikave, viva vika vika naarama kero kara nimura.

22 Viva vika kara nimumanta ne vauvaro Heroti-Namarira vira raavuravano ani vika ihi rava nimitora. Viva ihi re vaumanta Herotivavata viva kara nimu vaiintikavata vi varaatara quahama amite. King Herotiva vi varaatarara quaheharo vira irero tiharo, Nana haikarae ai muntukavano vainara, virara tiva timiraqe te ai amiare, tiro.

23 Minti tivakero viva kauqu aiqiqaa aqukero tiharo, Te quqaama turo. Are nana haikara tiraqe te homa ai amirarave. Hini vata te raqikiaina vatara, are tiraqe te vi vatara rairake homa ai amirarave, tiro.

24 Herotiva minti tuvaro vi varaatava viraqihairo vevarero oru nai nora irero tiharo, Te nana haikarae tiariraro ti timianarove? tiro.

Minti tuvaro vira nova tiharo, Are mintima tiane. Namari nimi vai vaiintira Ionira qiata timiane tiane, tiro.
25 Vira nova minti tuvaro vira raavuravano kantero orurero King Herotira naariharo tiharo, Namari nimi vai vaiintira Ionira qiata vaaka tanuqira viri timiane, tiro.

26 Vi varaatava minti tuvaro King Herotiva voqamakero muntuka qoraiquvarovata, viva vaaka kauqu aiqiqaa aqukeharo tu uvarara iriharo kara nareka anu vaiintikaravata iriharo, Te vi varaatara tiva amuna uvara raqa kaarorave, tivakero 27 viva karapuhi vaiintiqaa raqiku vaiintira vo vaaka atitero tiharo, Ionira aunta teqakera vira qiata vara vuru timiane, tuvaro viva oru karapuhiqi vaiharo vira aunta teqa aqukero 28 vira qiata tanuqi varero vuru vi varaatara amuvaro viva varero vuru nai nora amura.

29 Mintumanta Ionira avataqi ni vau vaiintinavuka vi uvara iri vinavuka ani Ionira vaata vare muntu quntama kora.

Ihuva inaara kara airiqamakero 5,000 vaiinti nimura (Matiu 14:13-21; Ruki 9:10-17; Ioni 6:1-14)

30 Ihuva noraiqamako vaiintinavuka aaraini ni orurante Ihuva vaunaini ani ruvaaqumavi vaiha vika nái aaraini niha kaiqa varoravata, vika vaiinti nahenti tiva nimu uvaravata, Ihura tiva amura.

31 Vika vira tiva amumanta vi entara vaiinti nahenti airitahaa Ihura tavareka vi ani vaumantara ti, Ihuvavata vira vaintinavuvata kia ho kara naraiti vaura. Mintuvaro Ihuva tiharo, Varaiqenavu oru qumina kanta variari nenavu mini vaiha auraara variate, tiro.

32 Ihuva minti tivakero vinavuka ntita varero votuqi vaarirero qumina kanta vireva vurama. 33 Vinavuka mini ke vumanta airi vaiinti nahenti vinavuka tave tiha, Vinavuka vate vi mantarainima vivarave, tivake vika vo vatuka vo vatukaihai kante varuva auvahianta vatavau Ihuva vireva unaini vaaka vika naane orurora.

34 Vika naane orurovaro Ihuva vika naantiara orurero votuqihairo vataini vaavirero vaiinti nahenti airitahaa ruvaaqumavi vauka tavero vikara aaqurihama nimitero tiharo, Ike, vaiintivano sipisipiqaa raqiki vaiva kia vaimanta sipisipi hampi vi ani iantemake, maa vaiinti nahentika hampi vi ani variavo, tiro. Minti tivakero mini vaiharo Ihuva uva vakaaka vika tiva nimi vaura.

35 Ihuva uva tivaqi vuvaro kuari avu vitini tuvi vumanta Ihura vaintinavu viva vaunaini orure tiha, Kuari avuvano vitini tuvi vivo. Maini qumina kantave. 36 Are vaiinti nahenti maaka nititaira oru vo vatuka vo vatuka niha monu nimiha kara varaate. Vika kia kara ruvavare aniakave, ti. 37 Vira vaintinavu minti tuvaro Ihuva aqao tiro, Nenavu vika kara nimiate, tiro.

Tumanta vinavuka Ihura ireha tiha, Tenavu nora monu 200 kinaae aqukeha kara varake vika nimirarave? ti.

38 Minti tuvaro Ihuva vinavuka irero tiharo, Nanti nanti mparetie ruvavare aniavo? Oru tavaate, tumanta vinavuka oru tavamake viri vira tiva ami tiha, Mpareti vohaa kauquruqaima vaivo. Havuka taaraqantaqaima vaivo, ti.

39 Vira vaintinavu minti tuvaro Ihuva vaiinti nahenti tiva nimiro tiharo, Ne ekaa ukau vo kanta vo kanta oquvi variate, tiro. 40 Minti tumanta vika vo kanta 100 navu oquvi vaumanta vo kanta 50 navu oquvi, mintiaqi vi ekaa vaiinti nahenti oquvi vaura.

41 Oquvi vauvaro Ihuva mpareti kauqurunavuvata, havuka taaraqantavata, varakero naaruvaini taveharo Kotirara koqema iarao tivakero, mpareti nkuikero viti nai vaintinavu nimiro tiharo, Ho ne vare vika vuru nimimanta ekaa naate, tivakero havuka taaraqantavata raira kero ekaa vaiinti nahenti nimumanta 42 ekaa vika ho nora.

43 Ho nomanta Ihura vaintinavu viraqaahai rutantuto utara nora uta varake, vaiinti nahenti mparetivata havukavata neha kora nuntu vare utaqi ruvaqi vi, 12 utanavu mpiqa kora.

44 Vi entara 5,000 vaiinti airitahaa vi karara nora.

Ihuva varuva namari mare/turu vaura aiqu ravaqiro anura (Matiu 14:22-33; Ioni 6:16-21)

45 Ihuva kara nimiro viraqaahairo vaakama nai vaintinavu nititero tiharo, Nenavu naane votuqi vaarire varuva namari hini mantaraini taqa vare Besaida vatukaini oru vi vaiqe te vaiinti nahenti nititaari vika nái maaqa nái maaqa vuate, tiro. 46 Tumanta vinavuka votuqi vaarire vuvaro Ihuva verara aiqinaqaa Kotira aarareva oru vura.

47 Ihuva Kotira aarareva mini vuvaro entama vumanta votuqi vuka namari tavaara kanta oru vi vauvaro Ihuva nariaraa vataini mini vaura.

48 Ihuva qaqini mini vaiharo tavovaro uvaivano vinavuka vireka unaihairo aniharo votu vente vaumanta vinavuka votuqi vauka vukaari utiha namari rairaqi vi vaura. Vinavuka vukaari utiha namari rairaqi vi vauvaro aumaiqakaa aatitareva uvaro Ihuva vinavuka ntita kareva varuva vaura aiquqaahairo rava varero anura.

49 Viva aniharo vinavuka ai naatara kaare tumanta vinavuka tavovaro Ihuva varuva vaura aiquqaahairo rava varero ani vaumanta vinavuka voqamake aatu itomanta vika virara vaanave tihama qeteha oi oi ti vaura.

Vinavuka oi oi ti vauvaro Ihuva vaaka vinavukara tiharo, Muntuka paru i vaira variate. Tema anuro. Kia qetaate, tiro.

51 Minti tivakero Ihuva votuqi vaarirero vinavuka hampata vauvaro uvaivano taiqa viro tirema vaumanta vinavuka voqamake ravukuvi kauqu runkinkiri i vaura.

52 Ihuva mpareti taaraiqa airiqama kero vaiinti nahenti nimumanta no okarara vira vaintinavu kia virara iriraiti, vika kia Ihura okarara kankomake irura.

Ihuva Kenesareti vataini oru vaiharo nihavuka koqema kora (Matiu 14:34-36)

53 Vinavuka oru vi varuva namari hini mantaraini Kenesareti vataini orure vaavire votu rumpate 54 vi mantaraini vire umanta vi vatanaaka Ihura viraaqamake tave, Ho Ihuva anivo, ti. 55 Minti tivake vika kante oru vutuhai vuruhai aihavu vaiinti nahentika taintanavu vare Ihuva mini vaivo tunaini muntu kora.

56 Ihuva vi vataraqaa vaiharo vo vatuka vo vatuka niharo inaara vatukave, nora vatukave, naahoqi vau vatukaraqive, Ihuva mini mini ni vaumanta vi vatanaaka vika nái vatukaihai nihavu vaiinti nahentika tainta vare vuru vatukaqaa vate, Ihurara mpo ike tiha, Hoe nihavi varia vaiinti nahentika ai utavaaqa viti autama kevarave? tuvaro Ihuva hove tumanta ekaa vira utavaaqa autama ko vaiinti nahentika koqema vura.

Copyright information for `TBG