Matthew 21

Vaiinti nahenti Ihura quahama amite vauvaro viva Ieruharemini vura

(Maaki 11:1-11; Ruki 19:28-40; Ioni 12:12-19)

Ihuva nai vaintiaravata oru vuvaro Ieruharemi aumanto vaumanta vinavuka Betapasini Orivi Aiqina auvoqi vau vatukaraqi orurovaro Ihuva nai vainti votanta nititero tiharo, Netanta viti vatukaraqi orure vaakamadonki kantarumake nai naati vataake vatera tavevarave. Oru vitanta kuvantuke vare maini viri timiate. Vaiinti vovano nitanta irairera, mintima tiate: Titanta Noravanodonki virara timanta anuro, tiate. Netanta minti tivaro viva nitantara ho tota vare vuru amiatema tianarove, tiro.

Haaru vetanto entaqaa paropeti vaiintivano tu uvava vivauma variarire tiro, Ihuva minti tura. Haaru paropeti vaiintivano Kotira uva qoqaiqama keharo mintima tiro:

  • Ne Ieruharemi vatanaakara mintima tiate: Ni avuhainaa vaiintivano ne varianaini anima vaivo.
  • Viva qihaaqama kero donki tauvaqaqaa ani vaivaro vi donkiva qaraaka donkivanoma vaivo, tura. (Sek 9:9)
Viva tu uvava vivauma variarire tiro, Ihuva nai vaiinti taaraqanta nititomanta vitanta Ihuva tuntemake, mini orure donkivata vira naativata vare virike, vira vaintinavu nái utavaaqadonkitantaqaa vuqi nimitovaro Ihuva viraqaa vaarirero oquvi vaura.

Oquvi vaumanta vaiinti nahenti vika nái utavaaqavata aara vaura vuqi amitomanta vaiinti nahenti vokuka katari mare teqa vare aara vaura vuqi amitora. Vuqi amite Ihura avuni vi vau vaiinti nahentikavata vira naantiara ani vau vaiinti nahentikavata naveraitiha,

  • Devitira Maaqu autu tuahera kaate. Noravano nai autuqaa ani vai vaiintira koqema amite vaivo. (Ihi 118:26)
  • Variqavano nai virini vaira, vira autu tuahera kaate, ti.
10 Minti tivaqi vuvaro Ihuva Ieruharemiqi vumanta ekaa vi vatanaaka kante vitare aitare iha tiha, Ike, ta vaiintivae ani vaivo? tumanta 11 vaiinti nahenti vokuka tiha, Maa vaiintiva Ihuvave. Viva paropeti vaiintivano Nasareti vatuka Karirihairo anivave, ti.

Kotira Naavuqihairo monu kaiqa vare vauka vara veva kora

(Maaki 11:15-19; Ruki 19:45-48; Ioni 2:13-22)

12 Ihuva Kotira Naavu avutaqi oriqetero tavomanta koqaa auti vau vaiintika viraqi koqaa kaiqa vare vauvaro viva vika rauntu veva vahaaqaini kero, monusenisiqi vau vaiintika tainta vara venta aqukero, uviri nimiha monu vare vau vaiintika taintavata vara venta aqukora.

13 Venta aqukero vikara tiharo, Kotira vukuqi qara ntuvato uvava mintima tivo:Vaiinti nahenti ti naavuara Kotira aare varia naavurave tivarave,* turave. Oho, ne variavarora tiro, maa naavuva muara vaiinti kukeqavi vaiha uki varia naavuva voqaarama vaivo, tiro. *(Ais 56:7)

14 Ihuva minti tivakero viraqi vaumanta avu qimpavu vaiintikavata, aiqu kauqu rarera vukavata, viva vauraqi ruvaaqumavi vauvaro Ihuva vika koqema komanta ho vaura.

15 Ihuva vaiinti nahenti nora kaiqa vara nimite vaumanta vainti haika Kotira Naavu avutaqi vaiha ˻virara quaheha˼ naveraitiha, Devitira Maaqu autu tuahera kaate, ti vaumanta Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavuvata, maara okara ti vau vaiintikavata, vi haikara vi haikara tave, vika arara itomanta Ihurara aqao ti, 16 Are kiae vainti haika hampi uva ti variara iriarao? tuvaro Ihuva tiharo, Eo, te iruro. Nevata vo, ne kiae Kotira vukuqi maa uvara kaara ntuvake tavaarave? Minti tirave:

  • Are vainti haikavata, naama ne variakavata, kahaqiaramanta vika ai autu koqemake tuahereha variavo, turave, tiro. (Ihi 8:2)
17 Ihuva minti tivakero viva vika mini kero vevarero vi vatukaravata mini kero Betanini entaqi vaireva viro.

Ihuva tuvaro fiki katari tamunta vura

(Maaki 11:12-14, 20-24)

18 Vira qararaa toqaqi Ihuva orurantero Ieruharemini viharo karara antuqa aruvaro viharo 19 tavovaro ˻qakaaka voqaara˼fiki katari aara auvahini vauvaro viva oru vira tava hiqikero narare tiro, tavovaro marevanoqai vauvaro viva vi katarira tiva amiro tiharo, Are kia qaiqaavata tava irenarave, tuvaro viraqaahairo vi katariva vaaka tamunta viro aaharuqama vura.

20 Vi katariva aaharuqamaviro vaumanta Ihura vaintinavu vira tave ravukuvi ike tiha, Nantiakeroe katari viva vaaka aaharuqama vivo? ti.

21 Vinavuka minti tuvaro Ihuva tiharo, Te tiari iriate. Nenavuvata kia taara aato iriraiti, Kotirara kempukaiqama keha iriqi viha, nenavu homa tefiki katariara tunantemake tivarave. Nenavu kia vi kaiqaraqai varevarave.

Nenavu nora kaiqa, vo kaiqa vo kaiqa homa varevarave. Nenavu maa aiqinarara tiha, Tuvitarera varuvaqi aquvuane, tivaro homa mintianarove.

22 Ike, ne Kotira aareha ne nana nana haikarae irehama Kotiva quqaama vi haikara timianarove tiraqaahaima ne ho varevarave, tiro.

Tavave ai noraiqama kaivarae vi kaiqara vare variarao? tura (Maaki 11:27-33; Ruki 20:1-8)

23 Ihuva minti tivakero orurantero Kotira Naavu vaunaini oru vaiharo vaiinti nahenti uva tiva nimi vaumanta Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavuvata, Iutaa vatanaa nora vaiintinavuvata, vika viva uraqi orure Ihura atiha tiha, Are ta vaiintiva vaiharae maa kaiqara vare variarao? Tavave ai noraiqama kaivarae are maa kaiqara vare variarao? ti.

24 Vika minti tuvaro Ihuva nái vika tiva nimiro tiharo, Kaiqe te naane ni irama nimitaari ne te tiaina uvara ho tiva timivera, te tenta noraiqamavi vaiha maa kaiqara varaainaravata ni tiva nimiare.

25 Tavave Ionira noraiqama kovaroe viva vaiinti nahenti namari nimi vaurave? Kotivae, qaqi vaiintivanoe, vira noraiqama kovaroe minti vaurave? Ne ti tiva timiqe iriare, tiro.

Ihuva minti tumanta vika nai tiva ami nai tiva amiha tiha, Tenavu nana uvae tirarave? Tenavu tiha Kotiva vira noraiqama korave tiarera, viva tinavuara ne nantihae Ionira uvara kia quqaave tiavo tianarove.
26 Tenavu tiha qaqi vaiintivano vira noraiqama korave tiarera, tenavu vaiinti nahenti ruvaaqumavi variaka naatu qetararave. Ekaa vaiinti nahenti Ionirara paropeti vaiintivano vaurave ti variarave, ti.

27 Vika nariara nariara minti tivake Ihurara tiha, Nai tavave Ionira noraiqama korave? Kia tenavu virara kankomake irunarave, tuvaro Ihuva tiharo, Ne minti tiavera tevata tinta noraiqama kaimanta maa kaiqara vare vaunarara kia ninta tiva nimirerave, tiro.

Maaqu taaraqantara tura

28 Ihuva minti tivakero tiharo, Maa uvara tire iainara ne nana aatoe irivarave? Vaiinti vovano qorainti taaraqanta vatatorave. Vira qova nai maaqu avuhainaa vaintiara tiharo, Ti maaquo, vate oru teuaini utu taunaraqi kaiqa vara timitaane, tuvaro 29 viva aqao tiro, Kia ti vuataa ivera kia virerave, tivakero viva vaiharo qaiqaa avu aato utukero nai qova tuntemakero vurave.

30 Viva vuvaro vira qova nai maaqu voraravata oru vohaa uvaqai tuvaro viva eoqai tivakero kia mini viraitiro, qaqira kero vaurave, tiro.

31 Ihuva vi uvara tivakero vika irama nimitero tiharo, Vitantaqihairo tavave nai qora uva irurave? tumanta vika tiha, Vira vakaava avuhainaava nai qora uva irurave, ti.

Vika minti tuvaro Ihuva tiva nimiro tiharo, Ho iriate.Takisi vare variakavata, hampi narira ni varia nahentikavata, vika ni naatarake Kotiva raqikiraqi vika naane vi variarave.

32 Haaru Ioniva anirero avuqavu ni aarara ni numiqarare tumanta ne vira uvara kia quqaave ti vaurave.Takisi vare variakavata, hampi narira ni varia nahentikavata, Ionira uvara quqaave ti vaurave. Ne vaiha tavomanta vika Ionira uvara quqaave tumanta ne kia vika unte urave. Ne vo avu aato utuke qora aara qaqirake Ionira uvara quqaa uvave tiataara vaumanta ne kia mintiraiti vaurave, tiro.

Uaini ututoraqi kia koqemake raqiku vaiintikara tura (Maaki 12:1-12; Ruki 20:9-19)

33 Ihuva minti tivakero tiharo, Ne iri vaiqe te vo uva tuqantaake ni tiva nimiare. Vata vato vaiintivauaini ututero, auvahianta hohaa aratero, vata quvikerouaini tava tatiainara aututero, maimaraara haraara tainta autukero vatero, viraqaahairo niara vataini vireva iharo vokuka tiva nimiro tiharo, Ne tiuaini naahoqaa raqiki timite vaiqe te niaraini vuare, tivakero viva niaraini vo vataini vurave.

34 Mini oru vauvarouaini hiqi entava anirovaro viva nai kaiqa vaiinti vonavu nititero tiharo, Oru ti naahoqaa raqiki timite variaka vuru timantauaini tintavata hiqi timitaate, tumanta vinavuka mini vurave.

35 Mini vumanta vira naahoqaa raqiki amite vau vaiintika vira kaiqa vaiintinavu vinavuka ravaaqavuke, vo vira kaavu umiqake vate, vo vira aruke, vo vira orikatu utu vare vira ruqutuke vatorave.

36 Mintuvaro naaho qova nai kaiqa vaiinti vonavu hoqare nititonavukavata naatara kero vonavuvata nititomanta, vira naahoqaa raqiki amite vau vaiintika hoqare vonavu qoraiqama nimitontemake, vikavata vohaa qaramake qoraiqama nimitorave.

37 Mintuvaro naaho qova naantiara ekaanaini nai maaqu vohaiqa atitero tiharo, Vika ti maaqu taveha, virara ti maaquvanove tivakehama vira koqema amitevarave, turave.

38 Minti tivakero vira atitovaro vumanta vira naahoqaa raqiki amite vau vaiintika vira maaqu tave, nai tiva ami nai tiva amiha tiha, Maa vaiintiva vira qova qutu viraro nai qora vatavata airairavata varaariravama vaivo. Aniqe vira arukaariraro vira naahovano tinavuniqama vuarire, ti. 39 Vika minti tivake vira ravaaqavu vare naahoqihai aaqaini vira vaati aquke arukorave, tiro.

40 Ihuva minti tivakero vika irama nimitero tiharo, Minturara tiro, naaho qova nai maaqu arukora kaara nantie ianarove? tiro.

41 Minti tumanta vika Ihurara tiha, Naaho qova vaaqu vaiintinavu ntaihamakero vehi autukero, viraqaahairo viva vokika nai naaho nimiramanta vika vira naahoqaa raqikihamauaini hiqi entara naivata hiqi amitevarave, ti.

42 Vika minti tuvaro Ihuva vikara tiharo, Ne kiae Kotira vukuqi maa uvara kaara ruva keha tavaarave? Vi uvava mintima tiro:

  • Ori naavu kaqeha vo ori, kia koqe orive tivake qaqirakaa oriva, vi oriva naaquraiqama vivo.
  • Noravano vi orira noraiqama kairara ti, tenavu vira kaiqa tave tiha, Voqaraa kaiqave, turo, turave. (Ihi 118:22-23)
43 Te vi uvara irihama niara mintima turo: Ne vira Maaqu qoraiqama amitera kaara Kotiva kia niara ti vaiinti nahentive tianarove. Viva ni qaqira kero vo vatanaakara vika ti vaiinti nahenti vaiqe te vikaqaa raqikiqi vi variari vika koqe kaiqa vara timitevarave, tianarove. 44 [Vi oriraqaa kaavu ntirava rukavu raakavuma vuanarove. Vi oriva virihairo vaiinti voqaa hiqiri virera, vi vaiintira ruqutu kero konkomaiqama kaanarove, tiro.]

45 Ihuva minti tumanta Kotira kaiqa vara amite vau vaiintika vika noranavuvata, Parasi vaiintinavuvata, vaiha aato kenko tumanta iri vuvaro Ihuvauaini naahoqaa raqiki amite vau vaiintikara tiharoma uva tuqantaakero nai vikara tumanta vika vira ravaaqavu varekoamirare ti, tavomanta vaiinti nahenti viraqi ruvaaqumavi vauka Ihurara paropeti vaiintivanove tumanta vika naatu qeteha kia vira ravaaqavu kora.

46 

Nahenti varaimanta kara nerara tura

(Ruki 14:15-24)

Copyright information for `TBG