Matthew 8

Numuaravano vaata ite vau vaiintira koqema amitora (Maaki 1:40-44; Ruki 5:12-14)

Ihuva vakaaka tiva nimi taiqa kero aiqina vira mini kero vihairo tuvi vaumanta vaiinti nahenti vira avataqi tuvi vaura. Vira avataqi tuvi vauvaro vaiinti vovano numuaravano vaata ne vau vaiintiva oru Ihura avuqaa tori kauru araviro tiharo, Nora Vaiintio, are ti kahaqiataa irera, are homa ti numuara nunka timitenarave, tiro.

Minti tuvaro Ihuva nai kauqu viavi vira vaataqaa vatero tiharo, Te ai kahaqiataa ivera mintima amitarerave. Te ai numuarara tavanta vuarire turo, tuvaro vaata ne vau numuarava vaakama tavanta vuvaro viva ho vaura.

Viva ho vauvaro Ihuva vira tiva amiro tiharo, Kia vora tiva amiraitira, oru viraro Kotira kaiqa vara amite vai vaiintiva ai vaata tuantikero tavaarire. Viraqaahaira are Mosira maara uva tivatorara iriharamaofaa vo quarairamanta vaiinti nahenti ariara tiha, Quqaama vira vaatavano koqema vivo, tiate, tiro. (Wkp 14:1-22)

Ihuva aami vaiinti vira kaiqa vaiinti koqema kora (Ruki 7:1-10)

Ihuva minti tivakero Kapenaumini vuvaro Romeni vaiintivano 100 iqoka vaiintiqaa raqiki vauva anirero Ihurara mpo tiharo, Noravauvo, ti kaiqa vaiinti vaata qutu ntava vivaro voqamakero antura ntiharo naavuqi vaivo, tiro.

Minti tuvaro Ihuva tiharo, Aniqetanta viva inaini orunte te vira koqema kaare, tiro.

Minti tuvaro iqoka vaiinti viva aqao tiro, Nora Vaiintio, te koqe vaiinti variariravauve are ti naavuqi ho vinarave. Are maini vaihara virara koqema vuarire tiraro viva koqema vuarire.

Te iqoka vaiinti vaiha tintaqaa raqiki varia vaiintika uva iri vaunarave. Te ai aanaramake vaiintiqaa raqiki vauraukave. Te iqoka vaiinti vorara vuane turaro viva virave. Te vorara aniane turaro viva anirave. Te tenta kaiqa vaiintiara mintiane turaro viva mintirave, tiro.

10 Iqoka vaiintiqaa raqiki vauva minti tuvaro Ihuva ike tivakero tuqantaaviro vaiinti nahenti vira avataqi anukara tiharo, Te ni tiva nimiari iriate. Te Isareriqi vi aniha kia te maa vaiintiva tiriara kempukaiqaakero iri vai vaiintira voqaara vo tavaunarave, tiro.

11 Maa uvara iriate. Naantiara vonaihai vonaihai vo vatanaaka airitahaa Kotira vatukaqi vaiha vika ni kaivaqaukavara Eparahaamirave, Aisaakirave, Iekopirave, vinavuka hampata kara nevarave.

12 Vika mintimake vaimanta maa vatanaaka tenavu Kotira vaiinti nahenti vauraukave ti variaka, vikavata vi karara oru naare timantavata, vika ravaaqavu vare aaqaini vaati aqukaimanta vika konkira arinanaini vaiha iqi rataqi viha vika nái aarai tenti aneha vaivarave, tiro.

13 Ihuva minti tivakero iqoka vaiinti vira tiva amiro tiharo, Nena naavuni vuane. Are tiriara viva ti homa kahaqama timitaanarove tianarara tiro, ai uvavano vivauma varianarove, tiro. Minti tuvaro vi kuari avuraqaa vira kaiqa vaiinti rovaravano taiqa vuvaro ho vaura.

Pitaara aintaantara koqema kora

(Maaki 1:29-31; Ruki 4:38-39)

14 Ihuva Pitaara naavuqi oru vaiharo tavovaro Pitaara aintaantara vira vaata iha ite vauvaro taintaqaa vaitatero vauvaro 15 Ihuva oru vira kauqu utu varovaro vira rovaravano vaaka taiqa vuvaro vi nahentiva himpiro vira kara qera i vaura.

Vaiinti nahenti airitahaa koqema kora

(Maaki 1:32-34; Ruki 4:40-41)

16 Ihuva mini vauvaro enta umanta vi vatanaaka vaanavano avutaqi vauka ntita vare Ihuva vaunaini vuru kovaro Ihuva uvaqohairo vaana vika nititama komanta qaqini aitare vuvaro Ihuva nihavuka ekaa koqema komanta ho vaura.

17 Ihuva mintiaqiro vuvaro Aisaiaava paropeti vaiintivano haaru vetanto entaqaa vaiharo tivato uvava vivauma vaura. Aisaiaava Ihura okarara mintima tiro:Vi vaiintiva tinavu rovara taiqa timitaanarove. Viva tinavu aiha vina haikara koqema timitaanarove, tura. (Ais 53:4)

Ihura avataqi vireka auti vaukara tura

(Ruki 9:57-60)

18 Ihuva tavomanta vaiinti nahenti airitahaa ruvaaqumavi vira utute vauvaro viva tiharo, Kaiqenavu varuva namari taqa vare vutuni hini mantaraini oru variare, tiro.

19 Ihuva minti tivakero mini vire uvaro vaiinti vovano maara okara ti vau vaiintiva orurero Ihurara tiharo, Maara ti variara vaiintio, te ai vainti vairerave. Are taini tainie vinanaini tevata ai avataqi virerave, tiro.

20 Vi vaiintiva minti tuvaro Ihuva vira tiva amiro tiharo, ˻Are ti avataqira vire ihara paparuqirorave.˼ Qaakau vairivano nái ntoma taaraqi vaite variarave. Uvirivano náinavuqi/naavuqivaite variarave. Te Vataini Vatatai Vaintika te vaitaaina naavuva kia vaivo, tiro.

21 Ihuva minti tuvaro vira avataqi ni vau vaiintiva vovano tiharo, Nora Vaiintio, kairaqe te tenta qora naane oru quntamake aitare ai avataqi vuare, tuvaro 22 Ihuva aqao tiro, Ti tivataqira aniane. Kairamanta qutuvi vaiintika nái qutuvi vaiintika quntama taate, tiro.

Aaronaavano uti vauvaro Ihuva vira atuvaro taiqa vura (Maaki 4:36-41; Ruki 8:22-25)

23 Ihuva minti tivakero votuqi vaariromanta vira vaintinavuvata vira vataake votuqi vaarire vurama.

24 Vika namari vaura vi vauvaro vaakama aaronaavano varuva namariqaa noraiqamakero utiharo namari ventaqi uri vi vauvaro namarivano votu aqu ravaaqavu kareva auti vauvaro Ihuva viraqi qaqi vaite vaura. 25 Ihuva viraqi vaite vaumanta vira vaintinavu Ihuva vaitonaini oru vira vauraqamake tiha, Noravauvo, himpira tinavu ruaruama timitaane. Tenavu namariqi aqu vuarirava aumaiqivo, ti.

26 Vika minti tuvaro Ihuva vaitoraqihairo himpiro tiharo, Ne nana haikarae voqamake qeteha variavo? Ne tiriara kempukaiqaake iriataara vaimanta kia mintiavo, tiro. Minti tivakero Ihuva himpiro aaronaavata namarivata atuvaro namarivano otiniro kia inaaraiqavata qakiraitiro, tirema vaura.

27 Tirema vaumanta vira vaintinavu tave, kauqu runkinkiriha tiha, Ike viva nana vaiintivanoe vaivo? Aaronaavanovata namarivanovata vira uva iri vairave, tura.

Ihuva vaiinti taaraqantaqihairo vaana nititama kora (Maaki 5:1-17; Ruki 8:26-37)

28 Vika minti tivake votuqi vima oru hini mantaraini Gadaraanini oruromanta vaiinti taaraqanta vika otu ntitakora. Vitanta vaana hampata vau vaiintitanta vaiinti quntama to onavuraqi vaiha vitanta voqamake vaiinti ruqutireka auti vaumanta vaiinti nahenti vitanta naatu qeteha kia vitanta vau aararaqaa ni vaura.

29 Vitanta ori onavuqihai otu Ihura vitake naveraitiha, Are Kotira Maaquvanove. Titanta nantirevae aniarao? Titanta ruqutuaina entava kia aniraivara, are titanta vaaka ruqutirevae aniarao? ti.

30 Vitanta minti tuvaro vutu kanta quara airitahaa auhiri ne vaumanta 31 vaiinti taaraqanta avutaqi vau vaanauka Ihurara mpo tiha ti, Are tinavu tititama kairaqe tenavu quara vutunavuka avutaqi oru variare, ti.

32 Minti tuvaro Ihuva ho vuate tumanta vika aitare oru quaranavuqi vumanta, viraqaahai quara vika ekaa aiqu autute kante onkai qoraiquraqi otu ravara aquvi namariqi qutu taiqa vura.

33 Quara vika namariqi aquvi qutu taiqa vumanta quaraqaa raqiki vauka vira tave, aiqu autute kante otu vi haikava qovaraiqurara tiva qoqaiqamake, vaanavano avutaqi vau tantaravata tiva qoqaiqama komanta ekaa vi vatukaraqihainaaka Ihura vitareka orure Ihurara mpo tiha, Kia tinavu maaqaini variane. Maihaira himpira nena vuane, ti tura.

34 

Ihuva vaata qutu rava vu vaiintira koqemakora

(Maaki 2:1-12; Ruki 5:17-26)

Copyright information for `TBG