Matthew 9

Vika minti tuvaro Ihuva votuqi vaarirero anirantero namari taqa varero nai vatukaini vura.

Mini oruromanta vaiinti vonavu vaata qutu ravavu vaiintira tainta vare Ihuva vaunaini vuru kovaro Ihuva irumanta vi vaiintinavuka náiqai tiha, Quqaama vi vaiintira koqema kaanarove, tu vaiintinavuka vauvaro viva vaata qutu ravavu vaiintirara tiharo, Ti maaquo, ai muntuka paruirara variane. Are Kotira uva raqa kaanara vi uvara te ai nunkama amitauro, tiro.

Ihuva minti tumanta maara okara ti vau vaiintinavuka aqao tivake nai tiva ami nai tiva amiha tiha, Maa vaiintiva minti tiharoma Kotira qora uvama tiva amite vaivo, ti.

Vika minti tuvaro Ihuva vika nái avu aatoqi iru uvara iriro vikara tiharo, Nantihae ne qora uva nenta avu aatoqi mintimake iriavo? Ne tiriara tiha, Viva qumina vaiintivano vaiharora tiro, kia ho nai kena vaiintivano Kotira uva raqa kaainara nunka amitaanarove, tiarave. Ho vo kaiqa vo? Hoe te maa vaiintira vaata ˻koqemake˼ virara himpira nuane tirarave? Ne ti tiva timiqe iriare, tiro.

Ihuva vika mintima irama nimitero vikara tiharo, Te Vataini Vatatai Vaintika vauraro ti noraiqama kaimanta te homa vataini vaiha vaiintivano Kotira uva raqa kaaina uvara nunka amitararave. Ne ti uvara quqaa uvave tiate ti, te maa vaiintirara mintirerave, tiro. Minti tivakero Ihuva vaata qutu ravavu vaiintirara tiharo, Himpira nena tainta utu varera nena maaqaini vuane, tiro.

Minti tuvaro vi vaiintiva himpiro nai maaqaini vumanta
vaiinti nahenti mini ruvaaqumavi vauka vi kaiqara tave, qeteha Kotira autu tuahera keha tiha, Ike, Kotivama vi vaiintira kempukaiqama kaivaro vi kaiqara vare vaivo, ti vaura.

Ihuva Matiura aaramakero vita vatora

(Maaki 2:13-17; Ruki 5:27-32)

Viraqaahairo Ihuva oru viro tavovaro vaiinti vo, Matiuvatakisi vare vau naavuraqi oquviro vauvaro viva virara tiharo, Ti tivataqira aniane, tuvaro Matiuva himpiro vira avataqiro vurama.

10 Vira avataqiro vuvaro Ihuva nai vaintinavu hampata oru Matiura naavuqi kara ne vaumanta airi vaiintitakisi vare vaukavata, qora kaiqa vare vaukavata, vikavata Ihura vataake kara ne vaura. 11 Kara ne vaumanta Parasi vaiintinavu vika tave Ihura vaintinavuara aqao ti, Nantiharoe ni Noravanotakisi vare variakavata, qora kaiqa vare variakavata, vika hampata kara ne vaivo? ti.

12 Vinavuka minti tuvaro Ihuva tiharo, Qaqi varia vaiintika kiadoktaavano vainaini vi variarave. Rovara varaa vaiintikaqaidoktaavano vainaini vi variarave. 13 Tenavu avuqavu ni vauraukave ti variaka kia te vika naararera anuraukavauve. Te qora kaiqa vare varia vaiinti nahentika naararera anuraukave. Kotira vukuqi qara ntuvato uvava Kotirara mintima tivo:

  • Vaiintivano quara aantau aru timite vairara kia ti muntukavano vaivo.
  • Vaiintivano vorara mpo ike tiva nimiteha kahaqama nimite vairara, virarama ti muntukavano vaivo, turave. (Hos 6:6)
Ne vi uvara aatoqi vate, iriqi viha vira okara kankomake tavaate, tiro.

Kara aurama te okarara Ihura irora

(Maaki 2:18-22; Ruki 5:33-39)

14 Ihuva minti tumanta Ionira vaintinavu Ihuva vaunaini orure vira ireha tiha, Tenavuvata, Parasi vaiintinavuvata, kara auramateha vaunarave. Nantihae ai vaintinavu kara kia aurama taraiti, qaqi ne variarave? ti.

15 Minti tuvaro Ihuva vinavuka tiva nimiro tiharo, Vaiintivano nahenti varaaina entara vira navunaaka vira hampata vaiha iqi ratevarave? ˻Aqao, vi entara vika quaheha vaivarave.˼ Vo enta anintaira vikaqihai nahenti varaaina vaiintira vara qaqini kairamanta vi entaraqaahai vira navunaaka iqi ratehama kara aurama tevarave, tiro.

Haarua okararavata qaraaka okararavata tura

16 Minti tivakero Ihuva uva vo tuqantaakero tiva nimiro tiharo, Vovano nihi utavaaqa qunahivira haqirireva iharo, kiama qaraaka tavuna toqakero viraqaa taatautero haqire vairave. Qaraaka tavuna taatautero haqirairaro vira qeqoqama viraro utavaaqa noraiqaakero qunahi vuantorave tiro, kia minti vairave.

17 Qaiqaa tirerave. Kia vovano qaraakauaini tatikero memera paha haqirama taira haaruaraqi qahiarake vate vairave. Vovano mintirera, qaraakauainivano ntereharo paha vira rakavu kairarouainivano ntavama vuanarove. Vaiintivano kia minti vairave. Memera paha qaraaka haqirama taira varakero viraqi qaraakauaini qahiarake vataivarouainivanovata pahavanovata ho vairave, tiro.

Maara naavuqaa raqiki vau vaiintiraravata nahenti voraravata tura

(Maaki 5:22-43; Ruki 8:41-56)

18 Ihuva minti ti vauvaro maara naavuqaa raqiki vau vaiintiva vovano oru Ihura avuqaa tori kauru araviro tiharo, Ti raavuravano vatema qutu vivo. Are anira nena kauqu viraqaa vuru vatairaro viva qaiqaa qaqi himpuarire, tiro. 19 Viva minti tuvaro Ihuva himpiro nai vaintinavu hampata vi vaiintira avataqiro viro.

20 Aarana vi vauvaro nahenti vovano tora rovara vareharo 12 ihi varako nahentiva Ihura tauvaqaini oru viharo Ihura utavaaqa viti autama kora. 21 Vi nahentiva nai tivakero iriro tiharo, Te vira utavaaqa viti ho autama kaarera, ti rovaravano vaaka taiqa viraqe te homa vairarave, tivakero Ihura utavaaqa viti autama kora.

22 Autama kovaro Ihuva tuqantaa viro vira tavero tiharo, Ti raavuravauvo, muntuka paru i vaira variane. Are tiriara ti kahaqiariravave tiararoma ai vaata koqema vivo, tuvaro vi nahentiva vi entaraqaahairo koqema viro vaura.

23 Ihuva oru viro maara naavuqaa raqiki vau vaiintira vira naavuqi oriqetero tavomanta vokuka vira iqi rata amitareka aanumaara vuaqe vaumanta noraiqaake iqi rataqi vi vauvaro 24 Ihuva tiharo, Ne vinuate. Maa nahenti vaintiruva kia qutu vivo. Viva qaqi vaitema vaivo, tumanta vika vira uvara naaraihama amitora.

25 Naaraihama amitovaro Ihuva vika nititama veva vahaaqaini kero vi nahenti vaintiruva qutu vuraqi oriqetero vira kauqu utu varovaro vi nahentiruva qaiqaa qaqi himpura.

26 Ihuva minturara tiro, vi uvava ekaa vi vataraqaa vi anumanta ekaa vi uvara irura.

Ihuva avu qimpavu vaiintitanta rampai nimitora

27 Ihuva viraqihairo aarana vumanta vaiinti taaraqanta avu qimpavutanta vira avataqi viha vira aaramaqi viha tiha, Devitira Maaquo, titantara mpo ike tiva timitaane, ti.

28 Vitanta minti tivaqi vuvaro Ihuva naavuqi oriqetero vaumanta vitanta viva vaunaini orurovaro Ihuva vitanta irama nimitero, Netanta tiriara quqaae viva titanta tivu rampai timitaanarove tiavo? Tiqe iriare, tumanta vitanta tiha, Eo, Noravauvo, ariara quqaavema turo, ti.

29 Vitanta minti tuvaro Ihuva vitanta nivuqaa nai kauqu vatero tiharo, Netanta tiriara quqaa mintianarove tiavera nitanta nivu rampai nimitararave, tuvaro 30 vitanta avu rampai vumanta vitanta ho tavora. Vitanta ho tave vauvaro Ihuva vitanta kempukaiqama kero tiharo, Kia vi uvara voravata tiva amiate, tura.

31 Ihuva minti tumantavata, vitanta qaqirake, oru vi uvara voka voka ekaa tiva nimiqi vi vauvaro vi uvava vi vataraqaa vi anima vura.

Kia ho uva tu vaiintira Ihuva koqema kora

32 Vitanta vumanta vo vaiintinavu nái hena vaiinti vo vita vare Ihuva vaunaini vuru kora. Vaanavano vi vaiintira avutaqi vauvarora tiro, viva kia ho uva tumanta vira vita vare Ihuva vaunaini vuru kovaro 33 Ihuva vaana vira atitovaro vi vaiintiva ho uva tumanta vaiinti nahenti mini ruvaaqumavi vauka kauqu runkinkiri iha tiha, Ike, tenavu Isareri vatanaaka kia vi kaiqara nora kaiqa qovaraiqi vaira tavaunarave, ti.

34 Vika minti tumanta Parasi vaiintinavu aqao, ti. Vaana avuhainaava vira kahaqi vaivaro Ihuva vaana nitite vairave, tura.

Ihuva vaiinti nahenti aaqurihama nimitora

35 Ihuva nora vatuka inaara vatuka niharo maara naavuqi oriqetero vaiharo Kotiva vaiinti nahentiqaa raqikiaina vakaakara koqe vakaaka tiva nimiqiro viharo, vo qara vo qara u rovarara varokavata koqema nimitaqiro vi vaura.

36 Viva mintiaqiro vi vaumanta vaiinti nahenti airitahaa viva unaini ruvaaqumavi vaiha vi ani vauvaro Ihura muntukavano vikara qoraiquvaro viva vika tavero tiharo, Ike, sipisipiqaa raqiki vai vaiintiva kia vaimanta sipisipi vika hampi vi ani iantemake, maa vaiinti nahentika kia ho nái kahaqiraiti, nora maara vare vi ani variavo, tivakero Ihuva vika aaqurihama nimitora.

37 Ihuva vaiinti nahenti aaqurihama nimitero nai vaintinavuara tiharo, Tavaate, airi kara iratero mpeqaiqamaviro vaimanta kara qantu vare ani vaiintika kia airi variavo. Ne naaho Qora aaraivaro viva kaiqa vaiinti vonavuvata nititaira kara qantu vare aniate, tura.

38 

Ihura vainti 12navu nutuara tura

(Maaki 3:13-19; Ruki 6:12-16)

Copyright information for `TBG