a1Kor 7:3+
bGnp 9:6
cGnp 37:28; 1Tim 1:10
dMt 15:4; Mk 7:10
eMt 5:38

Exodus 21

Tutuuŋ siriv tau iŋarui yes besooŋa ve daaba toozi

Maaron iseeŋ saveeŋ tooni muul ighe: “Ene tutuuŋ siriv tau naghe usavia pa yes Israela. Leso ipaduduuŋ zi pa saa ŋgar tau pale titaghoni.

“Isaav ighe ughol Hibru tamazi eta imin lem besooŋa, i pale ibees payo irau ndaman liim ve ee. Ve isaav ighe ndaman imin liim ve ru, na yo aat upuli ila. Ve upoi pa lem atuya sov. Pa uraat tooni, tauta iyol mulin maet tau papazoge yo upuli pa gholiiŋni. Isaav ighe muuŋ i ivai mako, ve yo ugholi imin lem, na saawe tau ighe upuli ila, yo aat upul zigani ila. Ve isaav ighe muuŋ i ivai, ve yo ughol yesuru azaawa timin lem, na yo aat upul yesuru tila. Ve isaav ighe besooŋa eta daaba tooni igham livaa eta pani imin azaawa, ve livaa tana ipoop, saawe tau ighe besooŋa tamoot uraat tooni isov, ene aat zigani ila. Azaawa tomania natŋa pale tileep tomania daaba tooni. Eemon isaav ighe besooŋa tana isaav ghazooŋa ighe: “Yau lolog igheen to daaba tsiau, azuwag, ve natugŋa. Irau napul zi tileep ve zigau nala mako.” Ene pale daaba tooni ighamu gha yesuru tila tivot Maaron naagho ila nugh tau tisuŋsuŋ pani na, ve ipaak besooŋa tana taliiŋa ila ataman, ma didiiŋaia to ataman ziige. Mako igham kiruuŋ, ve irav purusai taliiŋa. Leso imin ilaal pani ighe murei, i irau ipul uraat mako. Pale ileep tomania daaba tooni, le irau saawe tooni to mateegh.

Tutuuŋ siriv tau iŋarui besooŋa zilivaa ve daaba toozi

“Isaav ighe tamoot eta igholia natliva ila pa ŋeer ite to imin besooŋa pani, ene livaa tawe aat ileep tomania ŋeer tana. Isaav ighe murei daaba tooni ighe ipuli ila, ene irau itaghon ŋgar tau tighamgham pa yes besooŋa zitamoot ne mako. Isaav ighe ŋeer tau igham livaa tana imin le na, loolo pani muul mako, ene i irau isakia gholiaaŋni ila nugh ite paam mako. I aat igholia imuul ila pa livaa tana tauu siŋ tooni. Pa saveeŋ mbuaaŋ tooni tomania livaa tana, i itaghoni mako. Isaav ighe ŋeer tawe igham livaa tana pa naatu eta, i aat igham poghania imin ta i tauu natliva. 10 Ve isaav ighe ŋeer tawe ivai livaa tana, ve murei ivai livaa ite paam, i aat maata iŋgalŋgal livaa tau ighamu imin maata na pa le aniiŋ, ve oliiŋa, ve yesuru tiluplup zi pa ghenooŋ paam. Ipuli ileep sorok sov. a 

11 Isaav ighe i itaghon ŋgar tol tane mako, i aat ipul livaa tana ila. Ve irau ipoi pa le atuya mako.

Atuya to yes tau tivaghamunia tamtamon

12 “Isaav ighe tamtamon eta irav iitete imaat, na yam aat aravu imaat paam. b 

13 Eemon isaav ighe i iwaat ravuuŋni mako, na aravu sov. Pa yau Maaron ta napul pataŋani tana ivot. Tamtamon tauvene irau ighau ila pa nugh siriv to yoŋgaaŋ tau murei pale natotoia payam, leso ileep poia. 14 Eemon isaav ighe tamtamon eta aate yavyav pa iitete, ve iwaat ravuuŋni gha imaat, ve murei ighau ila pa artaal puughu, leso artaal ndaamo pani ve ileep poi, na aghuru sov. Ala asasaara ivot ila muuri, ve aravu imaat.

15 “Isaav ighe tamtamon eta irav taama, ma tiina, na aravu imaat.

16 “Ve isaav ighe ŋeer eta isan tamtamon ite, ve igholia ila to tamtamon ite paam, ma tauu ikisi imin le besooŋa, na aravu imaat. c 

17 “Isaav ighe tamtamon eta aate yavyav pa taama, ma tiina, ve isik saveeŋ saghati pazi, na aravu imaat. d 

18 “Isaav ighe zitamoot ru tiparav, ve ee irav katin iitete pa maet ma niima, le naagho isaghat. Eemon imaat mako. Imin narape mon. I tau iravu na, aat ighol iitete tana pa saawe tau i imin narape ve irau igham uraat mako. Ve i aat iŋgini ve ibees pani le tiini poia muul. Isaav ighe iitete tana ikis titi ve iburig ilaagh, ene isov. Sosor tooni, i igharaata wa.

20 “Isaav ighe tamtamon eta ilos besooŋa tooni tamoot ma livaa eta pa ai sirivu, ve besooŋa tooni imaat pataghaaŋ, na yam aat aghur atuya pa tamtamon tana. 21 Eemon isaav ighe besooŋa tooni imaat rekia mako, ve ileep mboŋ ee, ma ru, ra imaat, na aghur atuya pani sov. Pa besooŋa tawe, i ileep ila tamtamon tana niima.

22 “Isaav ighe livaa eta aapo, ve saawe tooni duduuŋ to popaaŋ soone. Ve ighe zitamoot siriv tiparav, ve toozi eta isik niima le irav sorokin livaa tana, ve murei ipoop le naatu imazugh, ve i tauu poia. Ene aat atuya piiz tau azaawa tomania yes pooza tighuru pa ŋeer tana, i aat igholi.

23 “Eemon isaav ighe livaa tau aapo na, igham saghat, na yam aat aghur atuya pa tamoot tana itaghon sosor tau i ighamu na. Tauvene isaav ighe i irav livaa tana imaat, na yam aat arav ŋeer tana imaat paam. 24 Ve ighe ivaghamunia maata, yam aat avaghamunia ŋeer tana maata. Ve ighe ivaghamunia liivo, ma niima, ma aaghe, na yam aat agham ŋgar raraate mon pani. e 

25 Ve isaav ighe i itun livaa tana pa yav, na yam aat anamim atun ŋeer tana paam. Ve ighe imbutu, ma iravu le tiini itiŋgal, na ataghon ŋgar eemon pa ŋeer tana.

26 “Isaav ighe tamtamon eta irav besooŋa tooni tamoot ma livaa eta le maata isaghat, ma liivo ipol, i aat ipuli ila. Irau imin besooŋa pani muul mako. Ene eez to igharaat sosor tooni.

Tutuuŋ tau iŋarui ŋgai tauŋa

28 “Isaav ighe makau tamoot eta iŋgal tamoot ma livaa eta pa zooŋa le imaat, na yam aat arav makau tana paam pa maet le imaat. Eemon aghani sov. Ve aghita makau taama aghe i imin puughu pa pataŋani tana sov. 29 Eemon isaav ighe makau eta monmon iŋgalŋgal tamtamon pa zooŋa, ve makau taama iwataghi wa. Eemon i iŋgin poghania makau tooni mako, ve igham tauvene muul pa tamtamon eta, na yam aat arav makau tana pa maet le imaat. Ve makau taama paam, yam aat aravu imaat. 30 Eemon isaav ighe i tau imaat na zeetŋa lolozi isaghatin makau taama, ve tiyok pani to igharaat sosor tooni, ene atuya piiz tau tighuru pani na, i aat igholi. Leso igham mulin tauu, ve imaat sov. 31 Isaav ighe makau eta ivaghamunia ŋeer marani, ma livaa marani eta, na yam aat ataghon ŋgar raraate mon. 32 Ve isaav ighe makau tamoot eta iŋgal besooŋa tamoot ma livaa eta pa zooŋa, na makau taama aat ighol maet silva tamoot ee saŋavul (30)
(21:32) Maet silva tau ziiri tane isavia na, eeza ‘sekel.’ Sekel ee, ene imin 12 Kina. Tauvene 30 sekel, ene imin 360 Kina ma vene.


ila pa daaba to besooŋa tana. Ve yam aat arav makau tana pa maet le imaat.

33 “Isaav ighe ŋeer eta itai puura ve ipoona mako, ma ireu gabua tau tipoon puura aavo pani na, ve ighe makau ma doŋki eta itap izila gha imaat, ene ŋeer tana aat igharaat ŋgai taama. Ve ŋgai aat igheen gha imin i tau igham sosor na le. 35 Isaav ighe makau to ŋeer eta ivaghamunia makau to iitete eta gha imaat, ene aat zeran ru tana tigholia makau tau poia na, ve tivalagh maeta. Ve makau tau imaat na, yesuru aat tipaalo bodbodaaŋ, ve ee igham le sirivu, ve ite igham sirivu. 36 Eemon isaav ighe makau tana monmon ighamgham tauvene, ve makau taama iŋgin poghania mako, ve igham tauvene muul, i aat iravol makau tau imaat na, pa tooni eta tau raraate, ve makau maate tana igheen imin le.

Copyright information for `TUCT