a1Kor 9:24+; Pil 3:13+; Hib 10:36
bPil 2:8+; Hib 1:3, 3:1
cLu 2:34; Syg 2:3
dLp 3:11+; Yems 1:12; Syg 3:19
eLo 8:5; Lp 13:24
f1Pe 1:15+; 2Pe 1:4
gYems 3:17+
h2Tim 4:7
iLp 4:26
jMt 5:9; Ro 12:18; 2Kor 7:1; 1Pe 1:15+
kLo 29:18; 2Kor 6:1; Hib 3:12
lGnp 25:29+
mGnp 27:30+
Heb 12
n[Igham 19:12+, 20:18+]
 
oGa 4:26; Pil 3:20; Syg 21:2
qLu 10:20
rGnp 4:10+; 1Tim 2:5; Hib 8:6, 9:15+
sHib 1:2, 2:1+, 10:26+
tIgham 19:18; Hag 2:6
u2Pe 3:10; 1Yo 2:17; Syg 21:1
vPil 2:12
wIgham 24:17; Lo 4:24; 2Tes 1:7

Hebrews 12

Yesu itotoi ghiit pa ŋgar to tayooz ariaaŋ

Eval tiina to muuŋ tau ŋgarig nasavi zi ne, ene imin tiyooz livutin ghiit ve tipariaaŋ ghiit to taghur ila. Ighe tauvene, ene pale tagham mindai? Lepoogh toit, ene imin taparloos pa landooŋ tiina, ve talaan sooso malau. Tauvene gabua naol tau tipataŋan ghiit pa landooŋ, tomania ŋgar sasaghati isov tau ikau ghiit ne, iit aat tapuliir zi tizi. Ve talaan toman tapiriin taghon eez tau Maaron ighuru pait na, ve takiskisi tauvene le tapasov landooŋ toit. a 

Ve mataan ila pa gabua ite paam sov. Mataan ila pa Yesu mon, ve talaan ŋaruini tala. Pasaa, i ta imuuŋ pait ve itotoi ghiit pa eez to ghuruuŋ ila. Ve i ta pale igham uratoi ghiit le ghuruuŋ ila toit ivot le iduduuŋ kat ila Maaron maata. Aghita. I ibaad pataŋani, ve tiravu imaat izala ai pambarooŋ. Eemon i ighita mayaŋa tawe imin kaut sorok. Pasaa, i iwatagh: Isaav ighe itaghon duduŋai Maaron ŋgar tooni, ene pale murei ileep poia toman tintini. Tauta aazne, i ileep ila Taama Maaron niima tapir igharau niia to ghamuuŋ pooz. b 

Onoon, saawe tau i ileep izi taan, zeran sasaghati tighur koi pani, ve tizorzoora. Eemon i iyooz ariaaŋ pa badooŋ pataŋani tawe. Tauvene matamim kisin ŋgar tau i ighamu na, ve ataghoni. Mako pale pataŋani tsiam itatan gham le tapirimim isov. c 

Maaron ipul pataŋani siriv ivot pa natŋa, leso ipaduduuŋ zi

Onoon, yam aparav ariaaŋ to atatan saghati tapiri. Eemon tsiam eta siŋ tooni imaliŋ soone. Yam aat lolomim iveegh pa saveeŋ palotiiŋ ee tau iŋarui yam tau amin Maaron natŋa na? Isaav ighe:

“Natug, isaav ighe Ŋeer Tiina ighur pataŋani eta payo to ipaduduuŋ ghom, na ughita imin gabua sorok sov. Ugham ŋgar pani poi. Ve isaav ighe i iyaon ghom, na lolom isaghat sov.
Pa tamtamon tisov tau Ŋeer Tiina loolo igheen toozi na, i ipapaduduuŋ zi.
Ve tamtamon tisov tau i igham zi timin natŋa, ene i iloslos zi, leso igham zi tighilaal.” d 
Tauvene isaav ighe pataŋani eta ivot payam, na ayooz ariaaŋ, ve abaado mon. Pa pataŋani tana, ene eez to Maaron ipaduduuŋ gham. I ighamgham tauvene pa natŋa tisov. Aghita. Isaav ighe marani eta igham sosor, pale taama ipuli? Mako. Geegeu tisov, tamazŋa tipaduduuŋ zi. Ve Maaron tauvene paam. I ighurghur pataŋani ivotvot pa natŋa tisov, leso ipaduduuŋ zi. Eemon isaav ighe i ipaduduuŋ ghom mako, ene aat i naatu yo mako. Yo umin ŋeer tau le taama mako. e 

Ve gabua ite paam. Iit tawatagh: Tamaanŋa to taan tiloslos ghiit, leso tipaduduuŋ ghiit. Ve saawe tau tigham tauvene, iit taroron pazi ve taneneeŋ mon. Ighe tauvene, mindai pa Tamaan Maaron tau iŋgin anunuun na? Pasaa, i iliiv tamaanŋa to taan. Tauvene isaav ighe i ighur pataŋani eta pait to ipaduduuŋ ghiit, na tapul tauun ila i niima, ve tabaado mon. Leso murei, tagham lepoogh poia. 10 Tamaanŋa to taan tipaduduuŋ ghiit pa saawe tuuku mon, itaghon ŋgar toozi tau tauzi tighita tighe poia. Eemon Tamaan Maaron, i ipapaduduuŋ ghiit leso iuul ghiit kat, ve tataghon ŋgar patabuyaaŋ imin i tauu. f 

11 Onoon, saawe tau tilos ghiit, loloon poia mako. Loloon ipataŋan. Ve isaav ighe Maaron ighur pataŋani pait to ipaduduuŋ ghiit, ene pale ŋgara raraate mon. Eemon loloon ipataŋan pani geeg sov. Pa ighe pataŋani tana igham ŋgar toit ivot, ene pale murei tataghon ŋgar duduuŋa, ve taghita anooŋa tauvene: Itiŋa Maaron pale tavalupu ghiit tamin eemon, ve taleep toman loloon luuma. g 

12 Yam siriv amin tamtamon tau ilaan sooso malau, le tapiri isov, ve niima ma aaghe imatmaat. Eemon apariaaŋ taumim ve akiskis landooŋ le apasovu! h 

13 Ve matamim iŋgal to ataghon eez duduuŋa to Maaron mon. Leso apalot zeetmimŋa siriv tau tiyooz ariaaŋ soone na, ve ghuruuŋ ila toozi ivot imin tiina le iyaryaaŋ. Tauvene matamim imomoos poi pa taumim. Pa ighe asosor pa eez to Maaron, ene pale agham zi titap le tisaghat kat. i 

Tayamaan tauun. Mako pale tataghon ŋgar to taan imin Esau

14 Azuari gham to atotoi ŋgar luuma pa tamtamon tisov. Leso yamŋa avalupu gham amin eemon. Ve azuari gham pa ŋgar patabuyaaŋ. Pa tamtamon tau ighe itaghon ŋgar patabuyaaŋ mako, ene irau ighita Ŋeer Tiina mako. j 

15 Matamim imomoos poi pa taumim. Mako pale ŋgar saghati izeev tsiam eta, ve ighur muuri pa Maaron ve poia tooni. Tamtamon tauvene, i imin waar waraman tau itum izaa ila sosomim. I pale ivaghamunia tamtamon katini, ve igham zi tisaghat ila Maaron maata. k 

16 Ve tsiam eta ighur boog sov. Ve eta ighur muuri pa Maaron ve ŋgar tooni iyaryaaŋ pa gabua to taan imin Esau sov. Iit tawatagh: Esau, i ŋeer aidaaba, ve eeza pa ghamuuŋ gabua naol to taama. Eemon i igham ŋgar pa gabua tana mako, ve iravol eeza tawe pa sur rubruub eemon geeg. l 

17 Ve yam awatagh. Murei Esau ila to taama ve ighasoni ighe ighur poia to Maaron izaa tooni, eemon taama izori. Esau imbuur ariaaŋ toman taŋiiz tiina. Eemon sosor tau i ighamu na, ene le eez eta to igharaata muul mako. m 

Eez paaghu to tala tagharau Maaron iliiv eez muŋgaana tau ivot izi loloz Sinai n 

18 Aazne, yam alam avot nugh tau irau aghita pa matamim ve akisi pa nimamim imin yes Israela na mako. Muuŋ, saawe tau Maaron ivot pazi izi loloz Sinai, yes tighita yav tau ighanghan izala loloz Sinai daaba, tomania taitai gabgabuai tau ikau loloz tawe, ve ndoroom tiina, nugh ighani milmilia, ve yaghur tiina. Ve tilooŋ gabua tau luutu imin tavuur itaŋ toman aliiŋa tiina. Ra tilooŋ Maaron aliiŋa. Tauta roiŋ tiina igham zi le tisaghat kat. Ve titaŋ rarai Mose tighe isaav pa Maaron, leso isavsaav pazi muul sov. 20 Pasaa, tiroi pa tutuuŋ ariaaŋa tau Maaron isavia pazi ighe: “Tamtamon ma ŋgai eta ighe ila itut loloz puughu, ene aat tiravu pa maet le imaat.” 21 Mose ighita gabua naol tawe, le i paam iroi kat, ve isaav ighe: “Roiŋ igham ghau le tinig irur kat!”

22 Eemon yam aazne, alam avot nugh tauvene mako. Krisi igham gham alam avot loloz Zion wa. Ene Yerusalem to sambam, nugh tiina to Maaron maata yaryaare. Aŋela ndiŋndiŋ ndiŋndiŋ tiluplup zi ta sewe toman tintinizi. o 

23 Ve yam aleep ila lupuuŋ to Maaron natŋa aidabazŋa.
(12:23) Saveeŋ tane, ene saveeŋ palelaaŋ. Pasaa, iit tau taghur ila to Krisi na tamin Maaron natŋa aidabazŋa duduuŋ mako. Yesu mon, o Maaron naatu aidaaba duduuŋ. Eemon i pale ipakur ghiit ve igham leen gabua popoia katini, imin ta tamtamon tighamgham pa natuzŋa aidabazŋa.


Tamtamon tisov tau tileep ila lupuuŋ tana, yes timin nugh sambam tamtamona. Tauta ezazi ighenaar ila rau to nugh tawe. Ve aazne, yam agharau Maaron wa. I Ŋeer tau pale igabiiz tamtamon tisov ve ighur atuya pazi. Ve ala avot to zeran duduŋazi tau aazne tileep izi nugh sambam. Zeran tawe, Maaron igham ŋgar toozi isov poia mon ila i maata. q 

24 Ve aazne, ala avot to Yesu. I ta iyooz bodbodaaŋ pait ve Maaron, ve igharaat eez paaghu to itiŋa Maaron tavalupu ghiit tamin eemon. Siŋ tooni, tauta ipariaaŋ saveeŋ mbuaaŋ to eez paaghu tawe. Tauvene siŋ tooni iliiv siŋ to Avel. Pasaa, Avel siŋ tooni ipoipoi Maaron ighe iyatu. Eemon siŋ to Krisi, ene ipoipoi Maaron ighe ireu sosor toit. r 

Tapoon taliŋaan pa Maaron aliiŋa sov

25 Alooŋ. Aazne, Maaron tauu isavsaav pait. Tauvene apoon taliŋamim ve azoor saveeŋ tooni sov. Aghita. Yes Israela tau muuŋ tipoon taliŋazi pa Maaron aliiŋa na, irau tipaghau tauzi pa aatyavyav tooni mako. Eemon saawe tana, i ivotia aliiŋa pazi izi taan. Ve aazne, Yesu ileep izi sambam, ve isavsaav pait. Tauvene isaav ighe taghur muriin pani, pale tapaghau tauun pa aatyavyav tooni mindai? Mako le mako kat! s 

26 Saawe tau Maaron isavsaav pa yes Israela, aliiŋa itok taan le katia imin yogyoog. Ve aazne, i imbu saveeŋ ighe:

“Murei, yau pale natok taan pai eemon, ve isov.
Ve tane mon mako. Pale natok sambam saamba paam.” t 
27 Saveeŋ ziiri tau isaav ighe i pale itok taan “pai eemon ve isov”, ene ŋgara tauvene: Maaron pale itok gabua isov tau i ighur zi na. Leso gabua tau ariaŋazi mako na, timbiriis gha tilalez, ve gabua ariaŋazi tau irau katia mako na, tana mon ta tigheen. u 

28 Pooz to Maaron tomania nugh tooni, ene gabua ariaŋazi. Irau katia mako, ve tigheen tauvene irau saawe. Tauvene iit tau i igham ghiit taleep ila pooz tooni loolo ve ezaan pa taloŋ tala nugh tooni na, tatotoi loloon poia ila pani, ve taroron pani. Leso suŋuuŋ tomania besooŋ toit itaghon i loolo. v 

29 Pasaa, Maaron toit, i patabuyaaŋ kat.

I imin yav tau ighanghan irau saawe. w 
Copyright information for `TUCT