1 Corinthians 7

Öngre omp yaauta ngönte

Arim ngön neen pepeweri pëël neean pöt ne kangiir ök niamaan kat wieë. Omën namp omp tek öpna pöt ompyaö. Pël ëënëëtak öngre omp nga yaaut kësang wia. Pötaanök pötak wer niöpanok ompörö neenem öngöp wak wëën öngöröeta neenem ompöp wak önë pöt ompyaö. Ompöpë koröp pipö pim öngöpëö. Pötaanök keimön elmëëpan. Ën öngöpë koröp pipö ompöpëö. Pötaanök keimön elmëëpan. Pöt tol ëën? Öngöp pimtok pim koröpö ngarangk naën, pim ompöpök pël yaë. Tapël ompöp pimtok pim koröpö ngarangk naën, pim öngöpök pël yaë. Öngre omp weëaurö ar nener koröp keimön elmëëngan. Om Anutuun ök manëak wet rëak ngön ë kat men ëak akunet om wiaan arim koröp keimön ëënë pöt yok pangk. Pël ëën akun pöt pet irën Setenök morök elniin arim koröp ngarangk naën wë öngre omp nga ëënganëën kaalak erën ëën. Ar öngre omp ëënëak yeniak pöt ne kosang wesak neniaan. Ar pël ëënë pöt yok pangk pël yeniak. Nem kentöök ar pourö nem ök tek önëak kent yaë. Pël yaëëtak Anutuuk elniin narö öngre omp wak wëën narö tek wë. Pi tiar pël ëëpenëak weëre kosangöt kom ëak narö nant narö nant yaalni.

Öngre omp tekre kapirörö ne arën ök niamaan kat wieë. Ar nem ök tek önë pöt ompyaö. Pël ëënëëtak arim koröpöökë wëwëat ngarangk naën yeem öngre omp ëënë pöt ompyaö. Koröpöökë kentre kaurat kaö sak ngep elniipna pöt pangk naën. Pötaanök öngre omp ëënë pöt ompyaö.

10 Öngre omp weëaurö, ne arën kosang wesak ök niamaan kat wieë. Ngön epët nook won, Anutu pim këm ngönte. Öngöp pi pim ompöp sëp waspan. 11 Ma yok pël ëak pöt om öp. Won ëën pöt pim ompöp kaalak koirak lup kopëtemer sak öp. Ën ompöp piita pim öngöp wes mëëpan.

12 Öngre omp muntarö, nem arën ngön niama epët Aköpëët won, nemtëët. Omp ngönën kat wia namp öng Kristoon kön wi kosang newasënëp koirën piiring öpënëak kent yaëën pöt wes mëëpan. 13 Ën tapël öng ngönën kat wia namp omp Kristoon kön wi kosang newasën nampring wëën piiring öpënëak kent yaëën pöt wes mëëpan. 14 Pöt tol ëën? Öng ngönën kat wia pöpëën Anutuuk omp Kristoon kön wi kosang newasënëp yaö elmëa. Tapël omp ngönën kat wia pöpëën Anutuuk öng Kristoon kön wi kosang newasënëp yaö elmëa. Pël naën ëa talte piarpim ruurö Anutuu ëöetak kölam nasën ëëpën. Pit Anutuuk pimëën yaö wesa. 15 Ën ngönën köpël öng ma omp nampök pim weëaup sëp wasëpënëak yaan pöt ngönën kat wia pöpök il newariipan. Anutuuk tiar mayaaptak öpenëak yaö niwesa. Pötaanök nga elpanok ngönën köpëlëp sëp wasëpënëak yaan ngönën kat wiaup yok pangk kat mowiin sëpnaat. 16 Öngörö, arim ompöröak sëp niwasëpënëak yaan il mowariak kaamök elmëën Kristo pim naë rë olaan kama öpna pöten ar köpël wë. Tapël ompöröeta, arim öngöröak sëp niwasëpënëak yaan il mowariak kaamök elmëën Kristo pim naë rë olaan kama öpna pöten ar köpël wë.

Anutuu yas niaan wakaiman pöl öpa

17 Om ar pourö Anutuuk arim wëwë önëak yaö elniin wakaiman yas niaan pim naë rë olëak wëaö pötak wakaiman pöl weë. Ngön pipët ar ka poutë ingre mor sauröen kosang wesak ök niaim wë. 18 Namp Anutuun yaö ëak pim koröp kaut moilën wëën Anutuuk yas mëëa ëën pöt pim ila pöt ngep ëëpnaaten kön wiipan. Ën namp nailën wëën Anutuuk yas mëëa ëën pöt ilëpnaaten kön wiipan. 19 Koröp kaut yailaut ma nailën yaaut piptepar om pastepar. Anutuu ngön kosangta ënëm ëëpena pötaar omën këët. 20 Anutuuk yas niaan pim naë san pötak wakaiman pöl weë. 21 Ar inëën ëeim wëën Anutuuk yas niia ëën pöt wil niulëëpnaaten kön selap ëënganok. Arim wil niulëëpnaata kan nent oröön pöt pöök seë. 22 Inëën wë ma won pöten kön selap naën ëëpenaata songönte epët. Omën namp inëën wëën Aköpök yas mëëa pöp puuk wil moulmëën pimëën yes. Ën namp inëën won wëën Aköpök yas mëëa ëën pöt Kristoë inëënëp pël yes. 23 Anutuuk ar sum kaö elniak utpetatë öngpökaan kama niwak pimëën niwesaurö. Pötaanök omnaröa yaautë ënëm ëënganëp pim ënëm seë. 24 Karurö, omën pourö tiar Anutuuk yas niaan pim naë san pötak wakaiman pöl piiring öpa.

Ongre omp tekre kapiröröa ngönte

25 Ne öngre omp teköröa ngönte ök niamaan kat wieë. Ngön epët Anutuuk ök nenëaan, nemtok kësangën elnëak weëre kosang nangkën nem ngön këët ök yeniak epëten yaap pël wasënëët. 26 Ne kön wiin akun eptak këëre ngaat oröak wia pötaanök peene wë epël önë pöt ompyaö. 27 Öngre omp ëaurö pöt nener wes mëënëak kön wiinganok. Ën öngre omp naën wë pöt pël ëënëëten kön wiinganok. 28 Omp tekörö ar öng önë pöt saun won. Ën öng tekörö ar omp önë pöteta saun won. Om öngre omp ëak wëën pöt könömöt arim naë orööpnaat. Pötaanök orööpanëën tek önë pöten kent yaë.

29 Karurö, nem yeniak pöta songönte epët. Tiar yang eprek öpenëak akun niwia pöt pet irëpënëak temanöm yes. Pötaanök akun kot eptak ar öngre omp ëauröak teköröa ök sak weë. 30 Ën ingre ya ilak yaauröak pël naën koröp oröak weë. Ërëpsawi yaauröak won koröp oröak weë. Omnant sum yaauröak omnant wonöröa ök sak weë. 31 Yangerakë omnantëën ya kaö yamëngkauröak pötëën kent naën yaauröa ök sak weë. Yangerakë omën pöt teënt kö sëpnaat. Pötaanök tiar pipotön kaö wesak kön selap ëëngan.

32 Ar omën pasutëën kön selap naën ëënëëten ne kent yaë. Omp tekörö pit Aköpök itaangkën ompyaö sëpna yak pim yaataan kön yawiaurö. 33 Ën omp öngringörö pitëm öngöröak itaangkën ompyaö sëpna yak yangerakë omnantëën kön yawiaurö. 34 Pit Aköpë omnantre yangerakë omnant pouteparëën kön yawiaurö. Ën öng tekre ulwasörö pit pitëm koröpre lup pöt kölam sëpënëak kön wieë Aköpë yaataan kön yawiaurö. Ën öng ompringörö pitëm ompöröak itaangkën ompyaö sëpna yak yangerakë omnantëën kön yawiaurö. 35 Nem yeniak pipët arim yaaut kan wariak neniaan, kaamök elniipënëak yeniak. Nem kentöök ar wotpil wë Aköpëën yak weë ngentiak pim yaat mëmpunëak kent yaë.

36 Ën omp namp pim koontup kaö sak omp öpna salëpök nga ngentiipënëak kön wiin pangk naën ëën pöt lup kaip tiak omp mampënëak kön wiin pangk ëën omp mës mampna pöt utpet nasëpan. 37 Ën omën namp pim könöök koontup tek öpënëak kön kosang wiak pöt pangk pël ëëpnaat. 38 Nem yeniak pipta songönte epët. Omën namp pim koontup omp mampna pöt ompyaö ëëpnaat. Ën namp pim koontup omp nemangkën ëën tek öpna pöt ompyaö pan ëëpnaat. 39 Öng namp pim ompöp öp wëën sëp wesak muntap koirëpna pöt pangk naën. Ën ompöp wel wiin pim omp kent kön wiipna namp yok pangk koirëpnaat. Pöt köntak won, Aköpön kön wieë pël ëëpnaat. 40 Pël ëëpnaatak nemtë könöök, pim ompöp wel wiin pimënt öpna pöt pi ompyaö pan öpnaat. Ne kön wiin Anutu pim Pulöök kön pipö tekeri wes nangkën yeniak.

Copyright information for `WER