Hebrews 9

Kiri yaaö wotöök ngaanörö animauröa iitak kiri ëeima

Sulöp ngaantak Anutuun yaya mapna wetete ngönre yangerakë ngönën tupët wiakaima. Ngönën tup pöt poë koröpötök epël wesak ök rëa. Ka pöt, ngeröök wiak nentepar wesak tomökëëta yapinte ngëëngk kaat pël yema. Pötak ur ket ëautak es rampewesring kaömp peret Anutuun yaö ëaut yawia. Pël ëak poë koröpöök ngeröök utak kakaati panëëta yapinte ngëëngk panë kaat pël yema. Pötak kiri yaaö ur koolötök ompyaö panë wesak ket ëa pöt wieëa. Kiri yaaö ur pötak Anutuun es koulöp wes mëëpënëak köp nga kampöt kiri ar ëeima. Pël ëak ka pötak Mosesë ngön kosangta umkek kool wa mëa pöteta wieëa. Umkek pöta öngpök kap koolötring ket ëa nent wiaan pötak kaömp mana pöt wesireëa. Pël ëën umkek tapta öngpök Eronë sungkör amail ëa pööring kël welung ngön kosangöt retëng ilaut wieëa. Umkek pöta rangk pöt, ensel Anutuu ëwaööring naarë könaar ket ëën pöaarë wereweriarök umkek pöta ur Anutuu omnaröa saunat won yewesa pöt akaak ë ulmëeëa. Pötë ngön pöt, tol ëak pout ök aan pangk ëëpën?

Pit pël ë ulmëak wë kët ël epotë kiri yaaurö pit ngönën tup poë koröpötök ök rëa pöta ka tomökëëtak pitëm yaat mëmpö ilëak oröeim wakaim yeëa. Ën ka pöta kakaati panëëtak pöt, kiri yaaö wotöököp pimtokëër krismaki nenta öngpök akun kopët nent sa yeëa. Pöt pas nasën, animaö iit Anutuun kiri ëëpënëak wak yesa. Pël ëak së wet rëak pimtë utpetatëën kiri ëakök omën pouröa kön nawiin wë utpet yaautëën kiri ë yeëa. Omën pöta songönte Ngëëngk Pulöök epël pet yaalni. Kaata ka tomökë pöt, poë koröpö utaan ngëëngk panë tuptak ilapena kanö naaröön yaë. Poë koröp ka pöt, peene yangerak wë epta ököt. Pötak, omnant Anutuun kiri wiire ar ë pël yaaö pötak omën Anutuun yaya yamëëauröa lupöt wotpil nemowaspan. 10 Pipët, iire kaömpre ngönënëën koröp iirö pël yaaut. Koröpöökë yaaö pipot, Anutuuk omnant pout ngolöp wasën këët naaröön wiaan wiakaima.

Kristoë iitak kiri ëa

11 Kristo pi omën këët oröak wia pöta kiri yaaö wotöök sak wë. Pël ëak poë koröp ka yangerak wia pötak won, kë panë omnaröak ök neraante kutömweri wia pötak ilëak ya yamëngk. 12 Pim ngëëngk panë ka pötak ilëa pötak memeere purmakaö iitaring won, akun kopët nentak pimtë iitaring ilaan pet ira. Pël ëak Anutuun kiri yeem tiar utpetetakaan ent ë niulëa. Pöt kosang wiaapnaat. 13 Memeere purmakaö i pötre purmakaö ruupë es kosöt omën utpet ëak ngönënëën pangk naën yaauröa rangk lë mëak Mosesë ngön kosangtak kaalak ngönënëën ëëpënëak kölam moweseima. 14 Pël ëeimauröak Kristoë i weë panëëtak pötë yaaut il yewas. Anutuu Pul kosang wakaim öpna pöök Kristo kaamök elmëën saun won wë pim iitere koröpö Anutu kiri mena. Pël ëa pötaanök Anutu wëwëapë inëën ëëpenaan pim iitak yok pangk tiarim lupöt iirak kölam niwesak mos yaaut wa moolapnaat.

Kristoë iitak sulöp ngolöpët taë wesa

15 Taptaanök Kristo pi wel wiin pötak tiar sulöp ngaantakël wë saun ëeiman pötakaan ent ë yanuulë. Pël yaë pötaanök Anutuuk pimëën yaö saurö pim wëwë kosangta mor kol kup niwia pöt öpenëak Kristo sulöp ngolöpta songön sak wë. 16 Mor kolut yewauta songönte epël wia. Pepap wel wiinak pangk ruup röak ëëpenaat. 17 Öp wëën mor koltaan ngön ëa pöt kosang nasëpan. Wel wiipna pötakëër ngön pöt kosang sëën këët orööpnaat. 18 Sulöp ngaan pöt tapël wia. Animaup öp wëanëën ngönöt kosang nasën ëan tapön. Möön wel wiak iit lë olëa pötakëër ngönöt kosang seima. 19 Moses pi ngön kosang pout omnaröen ök më pet irak memeere purmakaö ruurö möak iit wak i yaaptaring irikor ëa. Pël ëak këra isop mormorök pol sëpsëp ëp köp möaut wa tëak i pötë wariak ngön kosangötë pepatëëre omën pouröa rangk ke möeima. 20 Pël yeem epël ök mëëa. “I eptak sulöp Anutuuk ar ngar önëak ngön ë kosang wes nina pöt taë yewas.” 21 Pël ëak poë koröp ngönën tupëtere kiri yawia kelönre omnant poutë i pöt ke möeima. 22 Yaap, ngön kosangötë ëa pöl omnant pout animaö iitak ke möön kölam sëpnaat. Ën animaö iit lë noolaan ëëpna pöt Anutuuk pangk utpetat ent ë nanuulaan ëëpnaat.

Kristook tiarimëën kiri ëa

23 Kutömweri omën këët wia pöta ökre wasut i pasutök iirak kölam wasëpënëak Mosesën mëëa. Ën këët kutömweri wia pötëën Kristo pimtok kiri ëa. Pim kiri ëa pöt kaö panëët yangerakëët il yewas. 24 Pöt epël. Kristo pi ngönën tup omën moresök ök rëa këëta ökre was pötak neilaan ëa. Pi kutömweri öngpök ilëa. Pël ëak pörek Anutuu ëöetak wë tiarimëën kimang maim wë. 25 Kiri yaaö wotöök ngaanörö pit yaap krismaki poutë ngëëngk panë kaatak yeila. Pöt, pitëmtë iitaring won, i pasut wak kakaati sa yaë. Ën Kristo pi pim iitere koröpö rangkrangk kiri eim öpënëak neilaan. 26 Kristo pi pöröa ök talte yangera oröaurek ngentiak akun selap wel wi waisëpën. Pi pël naën om wë akun pet irëpnaat temanöm yesën tiarimëën pimënt kara ëën utpetat ent ëëpënëak akun kopëtet tekeri oröa. 27 Anutuuk omën pourö akun kopëtet wel wiipenëak niiaurö. Pël ëak pöta rangk pim naë ngön yaatak orööpenëak niia. 28 Tapël Kristo piita akun kopëtet omën selap tiarim saunat pim rangk isën pimënt kiri ëak wel wia. Pël ëaupök omën piin kor eim wë pörö tiarim utpetat kaalak ent ëëpënëak won, pimëën kama niöpënëak akun nentepar pöt orööpnaap.

Copyright information for `WER