John 1

Weng Kuu Karub Keroon

Yimin andowoon yiri kuu Weng doreen, kwane Weng kuu God yoom ibmo dobiriwen, kwane Weng kuu God. Andowoon yiri kuu ye kuu God yoom ibmo dobiriwen.

Kumkam korem kuu Weng ye yaambed kowene ongmenaboon, yeyiibbanbed kuu ma ongmindo kui. Weng kuu wadkeri ye ambokab, kwane kuye wadkeri kuu nimakarub korem yi nambiri. Kumun aom kuu nambiri yuroon, kumban kumunbed nambiri kuu kebenenindeban keroon.

Karub maa God yaambed kowoona monoon kuu, yaningko kuu Yoon. Ye kuu kuye nambiri ye dowad Godbed yedmenoona wengamboroon kuu daandok monoon. Kwanikob ye komo daandoon yaambed nimakarub korem anam andiwed yimin. Yoon ye kumbed ye kuu nambirimban. Ye kuu nambiri ye weng daandi ye dowadmo monoon. Nambiri anam kee nimakarub korem yaa nambiri kondimaan kuu okad kiri monoon kii!

10 Kwane, ye kuu okad kiri menene doboroon. Okad kiri kuu ye yaambed ongmoon kumban, okad kiridanbed ye kuu kuiyoo ande kaadkerune baamonindo. 11 Ye kuu yekanmo yaa monoon, kumban yi kuu wedmendandiwen. 12 Kuned kane kanembed ye weng wengambere awinenib ye yaa anam andiwen kuu, yembed yi kuu God ye dana meed keri ye dowad kingkoon. 13 Yi kuu God ye dana meed keriwen kuu ayowa ayowa dobere dobere miniwen yaambedban o ambimban yi dowaken yaambedban o karub ye dowaken yaambedban, kukuu God yaambed kui.

14 Weng kee karub kerekore nub aom doboroon. Ye aromkono nambiri kuu wedmuwen, God ye Mingki mimo ye aromkono nambiri kui, ye kuu Ambe God yaambed monoon. Ye kuu kabamoon kondoon ye mimyob dowakeniib anam anamiibbed ibnenoon.

15 Yoonbed ye dowad daande baandoon, “Ne yoman mananeen ye karub kuu darewoob arimbed, ne arebban, amborom kuu yedin anukbed doboroon kowe ande daandimain kuye karub kukei.” andoon.

16 Ye kabamoon kondoon ye mimyob dowakeniib anam anamiibbed ibnenoon yaambed nub yaa amun kerundi yemoon kondimaan. 17 Kedi, amob kuu Moses yaambed kowe kondoon, kumban kabamoon kondoon ye mimyob dowakeniib anam anamiib kuu Yesu Keresu yaambed kowe kondoon. 18 Kane kane mim kuu God ma wedmenindo, kumban ye Dana Mingki mimo, ye kuu God kumbed ye yoom Ambe God yoom kuu ibmo kowe, ye kuu God kuu komarewa nub yaa korokbendoon kui.

Yesu Ye Dowad Yoonbed Dakmoon

19 Ke Yoon ye weng kei. Yuudan yi korok korok Yerusalem aom doriib kumbed God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yenayiib kurikuri awandidan yenayiib ben Yooniib yaa kiribiiwa menenib kaamoniwen, “Eb kuu kane?” andiwen.

20 Kwanandiiwa, Yoonbed nindorokiibbed yi yaa ongme inandoon, “Ne kuu Godbed kinaneena mananeenman Keresumban.” andoon. 21 Kwanandoona, yimbed ika kaamoneniwen, “Kwani kowe, ma eb kuu kane? Eb kuu Elaidyayoo?” andiwen. Kwanandiiwa, Yoonbed yedmoon, “Ne kuu kuimban.” andoona kaamoneniwen, “Kwani kowe, eb kuu profesiman ande meedmuub kuiyoo?” andiiwa, Yoonbed inandoon, “Yii.” andoon.

22 Kwane, yimbed yedmiwen, “Kwani kowe, eb kuu kane kui? Ebmeren ye dowad inande kondebko, wene karub nub ben kiribiiwa munuwendan kuu ika wene yedmendem.” andiwen.

23 Kwane, Yoonbed profesiman Aisaiya ye weng keyiib kwane yedmendoon, “Ne kuu karub amboon angkambed baande daandimain, ‘Kwane, Yariman ye dowad kiwaan kuu yorokmo ongmime.’ andimain.” andoon.

24 Kwanandoona, Farisidan yena ben kiribiiwa miniwen kumbed 25 Yoon yaa kaamoniwen, “Kwani kowe, ebka dakmeeb kuu eb kuu Godbed kinaneena mananeenman Keresumban, eb kuu Elaidyamban, eb kuu profesiman ande meedmuubban. Kowe, komande nimakarub kuu baptais kamendeeb?” andiwen.

26 Kwane, Yoonbed inande yedmendoon, “Ne kuu okbed baptais kamendiin, kumban karub mimo yiib aom doreen kuu yiib yiibkaadban. 27 Ye kuu ne yoman mananeenman kui. Nembed ye yonkad nong dudmungki kuu ne yiminban, ye kuu aningko ambab ariyiib kowe.” andoon.

28 Kee kwane wonoon kuu ok Yooden kebed yarambed kambong Betani dia Yoonbed baptais kamendimaan kuyaa kwanoon.

Yesu Kuu God Ye Sibi Mana

29 Kuye awarimbed Yesu kuu Yooniib yaa meneena wedmenekore yedmoon, “Kee God ye Sibi Mana, okad ye nimakarub korem yi ambarakmi araneenman kii! 30 Nembed kamune yedmaan kui, ‘Ne yoman mananeen ye karub kuu darewoob arimbed, ne arebban, amborom kuu yedin anukbed doboroon kowe.’ andaan kuye karub kukei. 31 Ne kangkon ye kuu ne nekaadban kumban, nembed okiib baptais kerundimain kuye dowad kuu Israeldan yaa ye nen korokbenaneen.” andoon.

32 Kwanandekore, Yoonbed weng kekane yedmendoon, “Kingkin Karadmo kuu wedmaane ambid aombed on arud areb kumbed kamene ye ari doreen. 33 Ye kuu ne nekaadban kumban okiib baptais kerune ande yedmewoon ye Godbed ne yaa yedmoon, ‘Karub kane kuu Kingkin Karadmombed kamene ye ari dibaraneen kuu Kingkin Karadmoyiib baptais kerunaneen.’ andoon, ne yaa. 34 Kwamunemo wedmaan kowe, dakmiin kuu karub kee God ye Mingki kii.” andoon.

Yesu Ye Kedmengkandaneendan Ibduruk Boon

(Mt 4:18-22, Mk 1:14-20, Lk 5:1-11)

35 Kwane kuye awarimbed, Yoon kuu ye kedmengkandeendan ayoob yoom angkon kuyaa doriiwa, 36 Yesu kuu meneen. Meneene, Yoonbed wedmenekore yedmoon, “Kedi, yakuu God ye Sibi Mana meneen kii!” andoon. 37 Kee kwane Yoonbed yedmoona ye kedmengkandeendan ayoob kuu kwane Yesu ye yoman winiwen.

38 Kwaniiwe, Yesu amonombe anuk yi ayoob ku meniib yaa wedmendene kaamondoon, “Yiib kuu komarewa?” andoon.

Andoona, yimbed inandiwen, “Rebai.” (weng id kuu kedmengkandi korok) “Eb kuu kunayambed dobirimaab?” andiwen.

39 Kwane, Yesumbed inande yedmoon, “Yiibka mene wedmime.” andoon. Kwane, yi kuu wene yembed dobirimaan kuu wedmiwen. Kwane, aron kuu 4 oklok areb yaa doreen kowe, kuye aronki kuu ye yoom dobiriwen.

40 Yesu ye yoman wonoon karub mim maa kuyaa kuu Saimon Pita ye aagorok Endru kui. 41 Endrumbed ibduruk awinoon kuu ye aagorok Saimon kerekanmo wene yedmenoon, “Godbed Kinoona Monoonman Keresu kuu wedmenuwen kii.” andoon. (Keresu Hibru wengbed kuu “Mesaiya” kui.) 42 Kwanandekore, nen Yesuyiib yaa wonoona Yesumbed Saimon yaa wedmene yedmoon, “Eb kuu Yoon ye mingki Saimon. Kumban eb kuu Sefas yedmimamaniib kii.” andoon. (Aningko kuye weng id kuu Pita.)

Filip Yoom Natenio Yoom Yaa Baandoon

43 Kwane kuye awari, Yesu kuu Galeli angka wanandamene meenoon. Kwane, Filip wedmenekore yedmenoon, “Eb ne yoman mene.” andoon. 44 Filip yoom Endru yoom Pita yoom kuu kambong mimodan, kambong Betsaidadan kui. 45 Kwane, Filipbed Natenio wedmenekore yedmoon, “Mosesbed ye amob weng aombed wongkoon ye karub, profesidanbed ye dowad kwangkon wongkiwen kuu wedmenuwen. Kukuu Yesu Nasaretman, Yosef ye mingki kui.” andoon.

46 Kwanandoona, Nateniombed kaamonoon, “Nasaret kuyaombed kwamune ye karub ma mananeenoo?” andoon. Kwane, Filipbed inande yedmoon, “Mene wedme.” andoon.

47 Kwane, Natenio meneena Yesumbed wedmene yedmoon, “Karub kee Israelman anam kii. Ye yaa kuu dudiyiibban.” andoon.

48 Kwanandoona, Nateniombed kaamonoon, “Komarewa kere ne kuu ebkaadkerewen?” andoon.

Andoona, Yesumbed man inande yedmoon, “Filipbed eb yaa baandindo kumbed eb kuu yedob at kubun yiri doreeb kuu wedmebdaan.” andoon.

49 Kwanandoona, Nateniombed yedme nare yedmoon, “Kedmengkandi korok, eb kuu God ye Mingki, kwane eb kuu Israeldan yi King kii!” andoon.

50 Kwane, Yesumbed yedmoon, “Eb kuu yedob at kubun aom doreewa wedmebdaan andaan kumbed eb ne yaa anam andeewoo? Kedi, ke kwanandaan kee burudande yeka mamaa yeman yena kwane korokbebdaniina wedmaneeb.” andoon. 51 Kwanandekore, yi yaa yedmoon, “Nembed yiib yaa ke anammo yedmendaan kei, yiib kuu wedmaniiwa ambid arimbed ambongko maa nandaneena engyus kuu Karub Ye Mingki ari kubune daane kamaniib.” andoon.

Copyright information for `YON