Luke 2

Yesu Wooneen

Kuyaron arimbed Saesaa Agustusbed weng kowoon, “Nimakarub korem Romdanbed ooneen yambibkin korem aom kuu aningko bi yeman.” andoon. Kwirinius kuu Siria ambibkin aom korok kere oonoon yaron yaambed aningko kee ibduruk boon. Kwani kowe, nimakarub korem kuu yi kambong kambong yaa aningko bi ye dowad wenebiwen.

Kwane, Yosef kangkon kambong Nasaret Galeli ambibkin aom domonde Yudea ambibkin kuri Dewid ye taun Betlehem yaa wonoon, amborom kuu Dewid awene kuu yi mimo kowe. Ye kuu Meri yoom aningko kondok winiwen. Yu kuu ye yaa awani yeman boriwen kumban yu kuu oyoomiib kereen. Kwane kuyaa doriib kumbed, dana wooni aron kereen kowe, yumbed karub dana wonob wooneen. Kwane, ebkad baradbed bedmenekoru, dingkan animan bangkandimbon aombed koween, amborom kuu ambib korem aom kuu diiriwen kowe, dingkan ambiwoombed dobiriwen.

Sibi Oonidan Yoom Engyus Yoom

Kuyaa kuu sibi oonidan yena kuu dia dura angka amnoom doronib yi sibi yaa ooniwen. Kuyaombed Yariman ye engyu kuu yi yaa angkadoroone, Yariman ye nambiri kuu yi yaa yure awanewandoone, yi kuu uniwon karakwon keriwen.

10 Kumban engyumbed yedmendoon, “Yiib unaib. Ne kuu yiib yaa kubi darewoob ye weng amun kanmeniin, nimakarub korem yaa daandi yeman. 11 Kibikee Dewid ye taun aom kuu yiib Bobni Yaa Burudande Bindi Ye Karub wooneen, ye kuu Yariman Keresu. 12 Kekee yiib yaa dud korokbi yeman. Yiib kuu wedmaniiwe, dana kuu ebkad baradbed bedmiwen kumbed dingkan animan bangkandimbon aombed angkimbaraneen kii.” andoon.

13 Kwane kuyaambed, engyus yemoon wad darewoob kuu ambid arimbed mene ibduruk monoon yaa dabokneniiwe God yaningko kankoone yedmiwen,

14 “Ewen ari ye God yaningko kankoonem.
Kwane God ye dowaken kerundoondan okad yiri doriib yaa
dobiri yewenubmo bangkandok.” andiwen.
15 Kwane, engyus kuu domonde Ewen aom ika daaniiwe, sibi oonidan kuu yikareb man yedmenoon yedmenoon kamiwen, “Nub kuu Betlehem yaa komarewa keroon kuu Yarimanbed nub yaa daandoon kowe wene wedmem.” andiwen.

16 Kwanandekorib, yi kuu kirod wene Meri yoom Yosef yoom wedmiiwe, dana kuu dingkan animan bangkandimbon aombed angkeen. 17 Kwane yi kuu dana wedmenekorib, engyumbed yi yaa daandoon kuu kwane dakmenmo winiwen. 18 Dakmiiwe, kane kane weng kee wengambiriwen kuu binangkiwen. 19 Kumban Meri kuu yu niindem aombed anam andekoru, komo keroon yaa kuu kube meenmembureen.

20 Kwane, sibi oonidan kuu ika wenenib komo wengamberenib wedmiwen kuu God yaa kubiyiib eso andiyiib kamiwen, amborom kuu komo keroon kuu engyumbed yedmendoon arebmo keroon kowe.

Yesu Kurikuri Boyambib Darewoob Yaambed God Yaa Koniwen

21 Ye wooneen yaron kuu aron kaning kaning dowan keruune, ye kuu kad wandiiwe, yaningko kuu Yesu andiwen, ye woonindo yaronbed engyumbed aningko kuu konoon kowe.

22 Kwane, Mosesbed kedmengkandoon kwamune dana wooneen ye dowad God yaa minindeban yaron dowan keruune, Yosef yoom Meri yoom kuu Yesu nenwene Yerusalem yaa Yariman yaa konande winiwen, 23 amborom kuu Yariman ye amob yaa wongkoon kuu karub dana wonob kuu Yariman yaa koni yeman andoon kowe. 24 Kwane, Meri yoom Yosef yoom kuu Yariman ye amob wongkoon kuu on arud ayoob kuu yeeneb ne yaa nengkebko agedmo keroka baeb kawe andoon kowe, kwanande winiwen.

25 Kuyaron kuu karub maa yaningko Simeon kuu Yerusalem aom doreen. Ye kuu yorokmo ye karub, God yaamo wengambiri ye karub. Ye kuu Godbed Israeldan yaa awandaneen yaron meedmo doreen. Kwane, ye kuu Kingkin Karadmombed ibnenoon. 26 Kurin kuu Kingkin Karadmombed ye yaa yedmenoon, “Bobnaabbanbed Yarimanbed Kinoona Mananeen ye Karub kuu wedmaneeb.” andoon.

27 Kwane, Kingkin Karadmombed Simeon kuu kurikuri boyambib darewoob kuuk aom nenwonoon. Kwanoone, dana yarian kuu Yuudan yi amob yaa yedmoon kwamune ongmem ande dana Yesu kuu kurikuri boyambib darewoob yaa nenwiniwen. 28 Kwane, Simeonbed dana kuu nende ye dingki ari kowekore, God yaa eso ande yedmoon,

29 “O Yariman, ebbed weng kunduk ne yaa yedme kowewen kuu anam id keroon kowe,
eb dabderem aom doriinman, ne yaa komo aron arimbed kubiyiib bobnaniin kuu yimin.
30 Kuu yimin amborom kuu Bobni Yaa Kuu Burudande Bindi Ye Karub ebbed kondewen kuu ne indobbed wedmaan kowe.
31 Kwane, ambibkin koremdan yi indob arimbed ongmewen kowe,
32 ye kuu nambiri Yuudanban yi nimakarub wedmi yeman.
Ye kuu eb nimaya karuwa Israeldan yi aningko darewoob keri yeman.” andoon.
33 Kwanandoone, Yesu yambeya enaya kuu binangkiwen. 34 Kwane, Simeonbed yi yaa amun kerundekore, Meri yaa yedmoon, “Dana kee, yembed Israeldan yemoon kuu andokbaneene, yena kirobaniib yena ari daananiib kamaniib kii. Ye kuu Godbed wedme kaadkeri yeman korokboon kumban, yemoon kuu ye yaa bon keraniib kowe, 35 nimakarub yemoon komo komo kamande bikderebiwen kuu dian keraneen. Kwane, barang yena dembe wananeen kumbed kub mimyob yaa kubiyiibban keraneeb.” andoon.

36 Kwane kuyaa kuu wonong maa yu aningko Ana, yu kuu profesi weng wengambere dakmimaun. Yu kuu Fanuel ye mungkan, yu amaningko kuu Aser. Yu kuu kiomneen. Kurin kuu yu kuu karub awanekoru weeb ediib kerenu, 37 yu karub bobnoone, yumbedmo dobere wene weeb 84yiib kereen. Yu kuu kurikuri boyambib darewoob kuu domondimokban, animan korondekoru amnoomiib awingyawiib kurikuri kamenu God yaningko kankoonembirimaun. 38 Simeon yoom Yosef awene yoom doriib yaron aombed, yu kuu yiyiib yaa menenu God yaa eso andeen. Kwanekoru, yumbed Yerusalem aom Godbed amodde wankare ben yeedorok ande meedme doriibdan korem yaa dana Yesu ye weng dakmeen.

Nasaret Yaa Ika Winiwen

39 Kwane, Yosef yoom Meri yoom kuu Yariman ye amob yaa dakmoon areb kwane ambangke dowan kerekorib, angkon ika yi kambong Nasaret yaa Galeli ambibkin aom winiwen. 40 Kwaniiwe, dana kuu kaine aromkonoyiib inamen amunmoyiib keroone, Godbed amun kerundi karayiib kwane ibnenoon.

Kewedman Yesu

41 Kwane, weeb mimo mimo korem kuu yawodkia awaana kuu Yerusalem yaa Yuudan yi Burudandoon orok ani dowad winimaib. 42 Kwane, ye kuu weeb wad ayoowiib keroone, anuk kwanimaib kwamune Yuudan yi Burudandoon orok ani dowad winiwen. 43 Kwane, orok aron kuu dowan keruune, yarian kuu ika kambong yaa winiiwe, Yesu kuu Yerusalem aom doboroon, kumban yarian kuu yikaadkerindo. 44 Yimbed meeniwen kuu karub yena yi yoom weniib yaa kuyaom manok andiwen kowe, aron mimo no weniib, onmindo. Aron mimo dowan keruune, kwane ye ande yi angkodmiayiib yi karubkimiib yaa onmiwen. 45 Kumban ye kuu wedmenindo kerekorib, angkon ika Yerusalem yaa onmenmo winiwen.

46 Kwane, aron ayoobmim dowan keruune, kurikuri boyambib darewoob kuuk aom deawune wedmibka, ye kuu Yuudan yi amob kedmengkandidan yoom dibonib yimbed ye yaa kaamobiiwe inandekore yembed yi yaa kaamobeene inandiiwa kamiib. 47 Yi korem kuu yembed weng id yiminmo inandimaan kowe binangkiwen.

48 Kwane, yarian kuu ye wedmenekorib binangkiwen. Kwanekorib, awaanbed ye yaa yedmeen, “Ne dana, eb kuu komande nub yaa kwamune kerewen? Ambe yoom ne yoom kuu eb ande meeni darewoob keruwen kowe, nub kuu eb ande onmuub kii.” andeen. 49 Kwananduune, Yesumbed kaamondoon, “Yiib komande ne ande onmiib? Yiibkaadkerindokowoo, ne kuu ne Ambe yambiwoom kee?” andoon. 50 Kumban yi kuu yembed daandeen ye weng id kuu kandindo.

51 Kwane, Yesu kuu Nasaret yaa wenenib arian yi wengmo wengambirimo kamoon. Kwane, yawaan kuu komarewa kamoon kuu yu niindem aom kubenu meenmembureen. 52 Yesu kuu inamen amuniib ye idiib kwane kainoon. Nimakarub yi indob ariyiib God ye indob ariyiib kuu yiminmo doboroone ye yaa kubeniwen.

Copyright information for `YON