Luke 6

Sabat Aron Ye Yariman

(Mt 12:1-14, Mk 2:23-28)

Sabat aron maa arimbed, Yesu yoom ye kedmengkandeendan yoom kuu wene baali mongkobon kuu kiwaan kebed angkara angkara kowe wenonib, ye kedmengkandeendanbed baali yob kuu biangke ab daadmekorib, yob kuu be aniwen. Ane kamiiwe, Farisidanbed kaamondiwen, “Komande Sabat aron arimbed deme awinaib ye amob domokbiib?” andiwen.

Kwanandiiwe, Yesumbed inande yedmoon, “Dewid yoom yangkodmia yoom mungi bobnekorib kwaniwen ye weng kuu ma kimingkindokowoo? Yembed God ye kurikuri ambiwoom aomnekore God ye kerebiri arinambo ari nongkobimaib ye om amob God dore Yuudan dore wedyiri dobiridanmo ani yeman kuu anoon. Anekore, yena kuu yangkodmia yaa bangkandoone aniwen.” andoon. Andekore Yesumbed yi yaa ika yedmoon, “Karub Ye Mingki kuu aron Sabat ye Yariman.” andoon.

Kwane, Sabat aron mamaa keruune, Yesu kuu wene kurikuri ambiwoom aomne kedmengkandoone, karub maa dingki wiwi angka angkaknoon kangkon kuyaom dibeen. Farisidan yoom Yuudan yi amob kedmengkandidan yoom kuu Yesu yaa Sabat aron arimbed ongmoka wedmekorub anam ambarakmoon kowe kangdod yaa nenwenem ande ongme keenombiriwen.

Kumban Yesu kuu yi inamen komarewa meendobiib kuu yekaadkeroon kowe, dingki angkaknoon ye karub yaa yedmoon, “Dembe yaro nimakarub yi arinambo ari dobere.” andoone kwanoon. Kwanoone, Yesumbed yi yaa kaamondoon, “Sabat aron ari kuu kunambed amob, amun kami dee, o arewa kami dee? Dangkorodore nenkooni dee, o aye monmari dee?” andoon. 10 Kwane, yembed yi korem yaa kerekanmo dewenebekore, dingki angkaknoon ye karub yaa yedmenoon, “Eb dingki yire.” andoon. Kwanandoone, kwane dingki yiroone amun keroon.

11 Kumban Farisidan yoom Yuudan yi amob kedmengkandidan yoom kuu norin wandekorib, Yesu yaa komo kerunanuub kee ande man yedmenoon yedmenoon kamiwen.

Ye Apasodan Wad Ayoob Kinoon

(Mt 10:1-4, Mk 3:16-19, 6:8-11)

12 Kwane kamiib kuyaron aombed, Yesu kuu aangko angka wene amnoom mimo God yaa kurikuri kamemboroon.

13 Kwane amkimo keruune, yembed ye kedmengkandeendan yaa baandoone, ye yaamo keriiwe wad ayoob kinekore boon. Kwanekore, yi kuu apasodan ande aningko kondoon. 14 Yi kuu Saimon (yaningko mamaa Yesumbed konoon kuu Pita) yoom ye aagorok Endru yoom Yems yoom Yoon yoom Filip yoom Baatolomyu yoom 15 Matyu yoom Tomas yoom Yems Alfeyus ye mingki yoom Saimon nubka oone doberem ande nangboonman yoom 16 Yudas Yems ye mingki yoom Yudas Iskeriot ambodangoon ye karub yoom kui.

Yesu Ye Kedmengkandiyiib Ongkandiyiib

(Mt 5:1-12)

17 Kwane, yi yoom ibmo aangko arimbed yiri kawene ye kuu dabonmo arimbed doboroon. Kadaareb ye yoman winimaib kuu kuyaa doriiwe nimakarub yemoon kuu Yudea ambibkiniib Yerusalemiib karamok kebed yaa taun Taiyayiib Saidoniib yaambed menebiwen. 18 Yi korem kuu mene Yesumbed kedmengkandeen yaa wengamberenub bob anikad ongmendok andiwed miniwen. Yembed awad arewambed ibnendiwen kuu ongmenaboon. 19 Yiminban kere weneendan korem kuu ye yaa badmenande kamiwen, amborom kuu aromkono kuu ye yaambed menebene yi korem ongmenabeen kowe.

20 Kwane, ye kedmengkandeendan yaa wedmendene yedmoon,

“Kamboknondan, yiib kuu Godbed amun kerundoon,
amborom kuu Godbed korok kere ooni ye yumbon kuu yiibman kowe.
21 Kibik mungimo doriibdan, yiib kuu Godbed amun kerundoon,
amborom kuu yiminmo keraniib kowe.
Kibik ameng kamiibdan, yiib kuu Godbed amun kerundoon,
amborom kuu ambon kamaniib kowe.
22 Karub Ye Mingki kuu kankubuni ye dowad
karub yenambed yiib yaa arud wandenib,
yiib yaa yi angkurom korokbendenib damangkanenib,
yiib yaa arewadan andaniib kuu,
Godbed yiib yaa amun kerundaneen.
23 “Kuyaron ari kuu kubi darewoob kere andenabime, amborom kuu yiib kakman darewoob kuu Ewen aombed kandaniib kowe. Meenime, arewa kerundidan yi awoyambed profesidan yaa kuu yewed kondimaib kwamune areb yiib yaa kwananiib kowe.

24 Kumban yiribman yemoondan, yiib kuu Godbed arewa kerundaneen,
amborom kuu yiib kuu yewenubmo dobiri kandiwen kowe.
25 Animan yiminmo doriibdan, yiib kuu Godbed arewa kerundaneen,
amborom kuu yiib kuu mungimo keraniib kowe.
Kibik ambon kamendiibdan, yiib kuu Godbed arewa kerundaneen,
amborom kuu yiib kubiyiibban kere ameng kamaniib kowe.
26 Karub yenambed yiib yaa yiib kuu karub amun ande dakmaniib kuu Godbed arewa kerundaneen,
amborom kuu yi awoya anuk yirimbed dudi god yi profesidan yaa yi kuu kwamune karub amun ande dakmimaib kowe.

Bondan Yaa Mimyob Dowaken Keendime

(Mt 5:43-48)

27 “Ne weng wengambiriibdan yaa ke yedmendaan kei, yiib bondan yaa mimyob dowaken keendime. Yiib yaa arud wandimaibdan yaa kuu amun amun kamendime. 28 Yiib yaa weng arewa ye woonbi weng dakmiibdan yaa amun kerundok ande yedmime. Yiib yaa yewed kondimaibdan yaa kurikuri kerundime. 29 Kanembed eb angkatom yaa yakdaroka, angkarayiib konebko yakdarok. Kanembed eb yuruk ebkad kandoka, eb ebkad korok ari kandi kuu kebenenaab, konebko kwane nandok. 30 Kanembed eb yaa mene kawe ande kaamobdoka, kone. Eb yiribman kanwonoka, kaamone ika kawe andaab. 31 Eb dowaken yaambed karubbed eb yaa komo kamimaib kuu yi yaa kwane kame.

32 “Ma, yiib yaa mimyob dowaken keendiwen yaamo yiibbed mimyob dowaken keendaniib kuu Godbed kakman yiib yaa kondaneen dee? Dowan! Kudi, ambarakmidan kangkon kanembed yi yaa mimyob dowaken keendimaib kuu neman kangkon kwanimaib. 33 Yiib yaa amun amun kamiibdan yaamo yiibbed amun amun kamendaniib kuu, Godbed kakman yiib yaa kondaneen dee? Dowan! Kudi, ambarakmidan kuu kwanimaib. 34 Karub yena yaa od araben bangkandekorib angkon ika nub yaa bangkandaniib ande meedmaniib kuu, Godbed kakman yiib yaa kondaneen dee? Dowan! Kudi, ambarakmidan kuu ambarakmidan yena yaa kondekorib komoyiib kondiwen kuu angkon nub yaa ika bangkandaniib ande meedmimaib.

35 “Kwanimaib kumban yiib kuu bondan yaa mimyob dowaken keendenib amun amun kamenib yi yaa yiib yiribman araben bangkandime. Kwanekorib angkon ika kandi ye inamen kowaib. Kwananiib kumbed kakman darewoob kandaniib. Kwane, yiib kuu Korem Burudandoon Arimbed ye God ye dana keraniib, amborom kuu God kuu eso andimokban ambarakmidan yaa amun amun kamimaan kowe. 36 Yiib Ambembed mimyob keendimaan areb kwane korem yaa mimyob keendime.

Yena Yaa Wengyundi

(Mt 7:1-5)

37 “Karub yena yaa wengyundandaab. Wengyundaabban kuu eb yaa wengyundabdaanban. Yena yaa nima arewa karub arewa andaab. Kwane andaabban kuu eb yaa kangkon karub arewa andaanban. Yena yi ambarakmi yaa are nonondandaneeb kuu eb ambarakmi yaa kangkon are nonondandaneen. 38 Yena yaa bangkandebko Godbed eb yaa bangkabdok. Nimakarub yaa awandaneeb kuu Godbed eb yaa yewudmo bangkabdene eb men aom yewudmo onduknaneen. Kedi, ebbed yena yaa kumunkingkimaab ye at kumbed kandene eb yaa inande kumun kinaneen.” andoon.

39 Andekore kuruwak weng dakmoon, “Indob tut ye karubbed ye amborongki indob tut kuu nenwananeenoo? Yii! Yiminban. Yi ayoob kuu dem yiri kirobaniib. 40 Ma, kedmengkandeenman kuu yirimo, ye kedmengkani korok kuu ari. Kumban kanembed kaadkere andoon kuu ye kedmengkani korok areb keraneen.

41 “Ma, komandewed eb angkodmi ye indob yaamo at mon embeng kuu wedme meene doreeb, kumban eb indob aom at kuruk darewoob kuu meenimokban? 42 Kedi, eb indob aom kuu at kuruk darewoob kwane angkeen kuu eb wedmenokban kowe, komandewed eb angkodmi yaa yedmenaneeb, ‘Angkodmi, korondeewo nembed at mon eb indob aom kuu kankorara.’ andaneeb? Eb kuu aadidmi ye karub, ibduruk kuu eb indob aomdin at kuruk kuu kankaare dian wedmekorewed, eb angkodmi ye indob aom at mon kuu kankaaraneeb kuu yimin.” andoon.

At Ye Yob Ye Kuruweng

(Mt 7:15-20)

43 “At amun kuu yob arewa iraanban, at arewa kangkon yob amun iraanban. 44 At mimim kuu ye yob yaambed wedme kaadkerimaib. Nimakarub kuu yiriwad yaambed yedob kuu bimokban, yikiib nong yaambed munid kuu bimokban.

45 “Karub amun kuu ye niindem aom amun amun dangoon kumbed inamen amunmo benmenebimaan. Ma karub arewa kuye niindem aom arewa arewa dangoon kumbed inamen arewamo benmenebimaan. Karub kuu ye niindem aombed ben bangkandimaankob ye mongkodkono yaambed dembimaan.

Dobiri Ayoob

(Mt 7:24-27)

46 “Yiib ne yaa ‘Yariman Yariman’ ande kamimaib kumban, komoyiibkob nembed yedmimain yaa kuu yiibbed kwanimokban? 47 Kanembed mene ne weng yaa wengamberene awine kandaneen kuu karubbed ambib yengbimaan areb. Ye kuu okad kamkono arimbed dem ambab yiri nidkanabekore daroon kowe, urok derebeen kumban kiringmindo, amborom kuu ambib kuu okad kamkono arimbed yengbe ongmoon kowe. 49 Kumban kanembed ne weng wengamberekore wunekarimaan kuu karub yambib kuu okad animarimo no dedmobekore yengboon areb. Yengboone, urok derebenu ambib kuu kirodmo nandenu kuweng darewoowiib korem monmareen.” andoon.

Copyright information for `YON