Mark 1

Yoon Baptaismanbed Yesu Ye Kiwaan Nekwoon

(Mt 3:1-12, Lk 3:1-18)

God ye Mingki Yesu Keresu ye weng amun andowoon kei.

Kekee kurin anuk profesiman Aisaiyambed daande wongkoon kuu Godbed yedmoon,

“Nembed ne weng yuk kanwini ye karub yedmaniine,
yedin wene eb wananeeb ye kiwaan kuu yembed ongmene nekwaneen.”
“Amboon angkambed baande daandaneen,
‘Yariman mananeen ye kiwaan nekwime,
ye kiwaan yorokmo ongmime.’ andimamaneen.” andoon.
Kwanekob, amaan arimbed Yoon kuu amboon aom wenekore, ambarakmi yaa koronde amonombenib baptais kerime ande baande daandimaan. Baptais kee, Godbed yi ambarakmi are nonondandi ye dowad. Kwanoone, Yudea ambibkin ye kambong mimim koremdan yoom yi siti Yerusalemdan yoom, nimakarub yewudmo kuu yeyiib yaa winiwen. Wenenib, yi ambarakmi kuu dakmiiwe, yembed ok Yooden yirimbed baptais kerundoon.

Yoon kuu kemo kimimbed profesidan yi ebkad ongmimaib kumbed derenene, ye koborom yaa kuu dingkan kad ye kobaiknongiib barimaan. Ye kuu ediib dura in okiibmo animaan. Kwane dobere baande daandimaan, “Karub maa ne yoman anuk mananeen kuu korok darewoob aromkonoyiib, ne arebban. Ye yonkad nong kuu nembed yiri bumangke dudmungki deme kuu ne kuu yiminban, amborom kuu yaningko kuu ambab ari kowe. Nembed yiib yaa kuu okbed baptais kerundimain, kumban yembed yiib yaa kuu Kingkin Karadmoyiib baptais kerundaneen.” andimaan.

Yesu Baptais Keroon

(Mt 3:13—4:11, Lk 3:21-22, 4:1-13, Yn 1:29-34)

Kwane kuyaronbed, Yesu kuu Galeli ambibkin ye kambong Nasaret domonde ok Yooden yiri wonoone, Yoonbed baptais kerunoon. 10 Kwane, Yesu kuu ok yirimbed deederene wedmoone, ambid kuu bengkeroone kuyaombed Kingkin Karadmo kuu on arud areb ye ari wan kubudoroon. 11 Kwanoone, ambid arimbed baande dakmi wengmo meneboon, “Eb kuu ne Dana, mimyob dowaken darewoob keebdaan, eb yaa anam kubimain.” andoon.

12 Kwane kuyaambed erebnariyiibban Kingkin Karadmombed amboon angka wene ande yedmoone wonoon. 13 Wenekore, ye kuu aron 40yiib kiib dingkan yi okad yaa doboroon. Kuyaronbed, Setenbed mene ambarakmok ande nemengkanande kamaane, God ye engyus kuu ye yaa mene oonenimo kamiwen.

Ye Kedmengkandaneendan Ibduruk Boon

(Mt 4:18-22, Lk 5:1-11, Yn 1:35-42)

14 Yoon kuu wii aom kamoniiwe doboroon yaron kuu, Yesu kuu wene Galeli aom God ye weng amun baande yedmimaan, 15 “Amonombi yaron kuu muneen kii! Godbed nimakarub yaa korok kere ooni yaron kuu dia kereen kowe, ambarakmi yaa koronde amonombe weng amun yaa anam andime!” andimaan.

16 Kwane, Yesu kuu bowan Galeli kebed yaa wene wedmoone, Saimon yoom ye daman Endru yoom kuu oon bidan kowe bowan angka oon bi ye men kamobiiwe, 17 Yesumbed yi yaa yedmoon, “Yiib kuu ne yoman minibko, oon bi areb Godiib yaa nimakarub bi ye kiwaan kedmengkanda.” andoon. 18 Andoone, erebnariyiibban yi oon bi ye men kuu kuri nongkobendekorib, ye yoman kedmengkandok ande winiwen.

19 Ambabban kumbed wenenib wedmoone, Sebedi ye meed Yems yoom Yoon yoom kuu oon bi motod aombed oon bi ye men nekwe ongmiib. 20 Kwane wedmendekore, erebnariyiibban yembed yi yaa baandoone, yi ambe yoom yi deme karub yoom kuu domondekorib ye yoman kedmengkandok ande winiwen.

Yesumbed Awad Yedme Anburoon

(Lk 4:31-37)

21 Kwane, Yesu yoom ye yoman winiwendan yoom wene Kapeenaum taun yaa nandiiwe, Sabat aron keruune, Yesu kuu wene kurikuri ambiwoom aomnekore, andowe kedmengkandoon. 22 Kwane, nimakarub kuu ye kedmengkandi yaa kuu wengamberekorib binangkiwen, amborom kuu God ye deme yaromkonoyiibbed kedmengkandi ye karub areb, Yuudan yi amob kedmengkandidan arebban kowe komarewa kii ande meeniwen.

23 Kwane kuyaambed, karub maa awad arewambed ibnenoon kuu Yuudan yi kurikuri ambib kuyaom mene komkoon, 24 “Yesu Nasaretman, eb kuu nub yaa komo kamandewed? Eb kuu mene nub monmarandewedoo? Eb kuu nekaad, God ye Karadmo Ye Karub kui!” andoon.

25 Andoone, Yesumbed awad yaa yobdoodmo yedmenoon, “Iwari kere! Ye niindem aom kuu koronde angkadere!” andoone, 26 karub kuu awadbed kot ayimaun areb kenambunmo kanyobene kankorarekore, ye niindem aom kuu komke angkadoroon.

27 Kwanoone, nimakarub korem kuu binangki darewoob kerekorib, yikareb kaamobiwen, “Kee komarewa kii! Kedmengkandi yewewiib, aromkonoyiib kee! Yembed awad arewa yedmendaane, ye weng wengambere kwanimaib kuiyoo!” andiwen. 28 Kowe, Yesu komo kamoon ye weng kuu kirodmo Galeli ambibkin aom okad yimin yimin yaa daande yareen.

Yesumbed Yemoon Ongmenaboon

(Mt 8:14-17, Lk 4:38-41)

29 Kwane, Yesu yoom Yems yoom Yoon yoom Saimon yoom Endru yoom kurikuri ambib domonde, Saimon yoom Endru yoom yi ambiwoom winiwen. 30 Saimon ye anodkan kuu anikadiib kowe, angki yeman ari angkuune, yu weng kuu Yesu yaa yedmeniwen. 31 Yedmeniiwe, ye kuu yuyiib yaa wene dingki yaambed awinendoone, anikad kuu dowan keroone, nenkoonoone aromnenu yaro doberekoru, yi yaa animan nekwe age bangkandeen.

32 Kuye aron kubune amnoom yaambed, taundan yenambed bob anikaddan koremiib awad arewambed ibnendiwendan koremiib kuu Yesu yaa benminiwen. 33 Benminiiwe taundan korem kuu ambib kuyaa mimyamo keriiwe, 34 nimakarub yemoon bob anikad maa maayiib menebiwen kuu Yesumbed God yaromkonombed ongmenaboone wadkeriwen. Angkon awad arewa yemoon yedme yenburenaboon kuu yi weng dakmi kuu kebenoon, amborom kuu ye kuu yikaad kowe.

Yesu Obonmo Angkambed Kurikuri Keroon

(Lk 4:42-44)

35 Kwane warewinimbed, Yesu kuu deedere yaro ambiwoom kuu domonde wene obonmo angkambed kurikuri keroon. 36 Kwanoone, Saimon yoom yangkodmi yena yoom kuu wene ye ande onmiib. 37 Onmenmo wene ye wedmenekorib, kenambun daaniwen, “Nimakarub korem kuu eb ande onmiib kii!” andiwen. 38 Kwanandiiwe, Yesumbed yedmoon, “Nub kuu koronde kimyen wunubka, kambong dia dia yaambed God ye weng amun daanda. Kwani ye dowad kumbed ne kuu manaan kowe.” andoon.

39 Kowe, Galeli ambibkin aom dewenenib, Yuudan yi kurikuri ambiwoombed God ye weng amun daandenmo wenene, awad arewa yaa yedme yenburaane angkanimo kamiwen.

Karub Kaningki Bowiib Ongmoon

(Mt 8:1-4, Lk 5:12-14)

40 Kwane, karub kaningki bowiib kuu Yesu yaa mene dangbodin yiri bumangkene eekmoon, “Eb dowaken keroka ongmewebko amun kere ne karub yaa ika dabokna.” andoon. 41 Kwanandoone, Yesu kuu mimyob darewoob keenekore, ye dingki yire angkoronene, “Ne dowakenaa, amun kerok.” andoon. 42 Andoone kwane kuyaambed, kaningki bob kuu dowan keroone amun keroon.

43 Kwanoone, Yesumbed weng yobdood yedmenoon, “Kibireb kee wene, God dore Yuudan dore wedyiri dobiri ye karub yaamo. Eb amun kerewen kuu korokbene. Kaningki bob aroon ye amob Mosesbed yedme kowoon kuu kwane dingkan nengkebko agedmo keroko God yaa baeb kone eso ande. Kwananeeb kuu eb yaa komarewa keroon kuu yi yaa anam kwanoon ye dowad kowe, kwane. Kumban, eb yaa komarewa keroon kuu karub yena yaa dakmaab! Ma kwamaab!” andoon. 45 Andoonkob wonoon kumban karub kuu wene ogoodmo kwane dakmenmo wonoone, weng kuu daande yareen. Kwanoon kumbed Yesu kuu karub murubia ari kambong aom awunindeban, amborom kuu ye yaa mene king kerok andaib anded. Obonmo angka doreen kumban, nimakarub kuu kuyaa kuyaambed ye yaa menebiwen.

Copyright information for `YON