Mark 3

Sabat aron mamaa, Yesu wene kurikuri ambiwoom aomne, karub dingki biridiib dingki kongiib angkaknoon kuu wedmenoon. Kowe, karub yena kuu Sabat aron arimbed ongmoka wedmekorib, kangdod aom wene yedmem Sabat aron arimbed deme awinoon kowe anam ambarakmoon andi ye dowad keenombiriwen. Kwane Yesumbed karub dingki arewa yaa yedmenoon, “Nimakarub yi arinambo arimbed dembe.” andoon. Kwanandekore, yembed keenombiriwendan yaa kaamondoon, “Sabat aron ari amob kuu kunambed, nimakarub yaa amun kami dee, arewa kami dee, o dangkorodore nenkooni dee, aye kowi dee?” andoon, kumban yi kuu inandindo iwari keriwen.

Kwane, Yesu kuu yi niindem aom wabkad kara kuu yekaad kowe, norin wande miin kubiyiibban kerekore, kereknanabe karub dingki arewa yaa yedmoon, “Eb dingki yire.” andoone kwanoon. Kwanoone, ye dingki kuu kirodmo amunmo keroon.

Kwanoone, Farisidan kuu koronde wene King Erod dabokniwendan yaa komarewa kere Yesu ayanuub ande dakmiwen.

Kadaareb Yesu Ye Yoman Winiwen

(Lk 6:17-19)

Kwane, Yesu yoom ye kedmengkandeendan yoom kuyaa koronde bowan Galeli angka winiiwe, kadaareb kuu ambibkin Galeli yaambed yi yoman winiwen. Yembed komo kamoon ye weng kuu daande yaruune wengamberekorib, angkon Yudeadaniib Yerusalemdaniib Idumea ambibkindaniib ok Yooden yaradaniib awanewandeen Taiya taun yoom Saidon taun yoomdaniib nimakarub yemoon yeyiib yaa miniwen. Yembed yemoon ongmenaboon kowe, bob anikaddan kuu ye yaa badmenande kadaareb aom wibdidkanmo winiwen. Kwanimaib kowe, nimingkaib andi ye dowad ye kedmengkandeendan yaa yedmoone parai motod kanminiwen. 11 Kuyaron kuu awad arewambed karub ibnendiwen kuu ye wedmenekorib, ye arinambo arimbed bumangke kirobenib komkanib “Eb kuu God ye Mingki kii!” andimaib, 12 kumban yembed yi yaa ye kuu God ye Mingki kii andaib ande weng yobdood yedmendimaan.

Apasodan Kinoon

(Mt 10:1-4, Lk 6:14-16)

13 Kuye yondem ari kuu Yesu weneene ye yoman winidan kangkon winiiwe aangko angka daanekoriwe, yembed kedmengkandandameen ye karub wad ayoowiib kinoone nedbiiwe yi yaa yedmendoon, “Yiib kuu ne apasodan ande kinaan kii.” andoon. Kuye dowad kuu ye yoom yarenib, yembed yedmaneena wene ye weng amun kanwene daandenib, 15 ye aromkono kondaneene awad arewa yaa yedme yenburimo kamaniib kui.

16 Wad ayoob kinoondan yi aningko kuu kei, Saimon yoom (yaningko mamaa Yesumbed konoon kuu Pita), 17 Sebedi ye meed Yems yoom Yoon yoom (yi aningko mamaa Yesumbed kondoon kuu Boaneeges, kuye id kuu arud nambad areb ye karub), 18 Endru yoom Filip yoom Baatolomyu yoom Matyu yoom Tomas yoom Alfeyus ye mingki Yems yoom Tedeus yoom Saimon nubka oone doberem ande nangboonman yoom 19 Yudas Iskeriot Yesu yaa ambodangoonman yoom kui.

Yesu Ye Aromkono Kuu God Yaambed Kandoon

(Mt 12:22-29, Lk 11:14-23)

20 Kwane, Yesu kuu ika wene ambiwoom aomnoone, nimakarub yemoon angkon menebe aomne diiriwen kowe, ye yoom ye kedmengkandeendan yoom kuu animan mengke anindeban keriwen. 21 Kwane, ye enaya damana kuu weng kee wengamberenib, “Ye kuu warudki keroon kowe, wene nendem.” ande nendok winiwen.

22 Angkon Yuudan yi amob kedmengkandidan yena Yerusalem arimbed miniwen kumbed yedmiwen, “Ye kuu awad arewa yi korok darewoobbed ibnenoon kii. Awad kee yaromkonoyiib kumbed awad arewa kuu yedme yenburaane angkanimo kamiib kii.” andiwen.

23 Kwanandiiwe, Yesumbed yi yaa kuruweng dakmoon, “Wengaiwoo? Setenbed ye awad arewa kuu ma yedme yenburoone angkaniwenkowoo? Dowan! 24 Ambibkin mimodan kuu andokbe yeka yeka kere yikanmo nangmaniib kuu, dobaraibban yowore dowan keraniib. 25 Kwane ambib mimodan kuu andokbe andokbe kamenib yikanmo nangmaniib kuu, dobaraibban yowore dowan keraniib. 26 Seten awene kwangkon andokbe andokbe kamenib yikanmo nangmiwen karen kuu, dobaraibban yaromkono yimin wandi aron muneen karen. 27 Anam kuu kei. Karub maambed karub aromkonoman yambiwoom no bongme aomne ye yiribman bi kuu yiminban, karub aromkonoman kuu oonoon kowe. Ibduruk kuu yembed karub aromkonoman kuu nong yengbe kowekored, yambiwoom bongme aomne ye yiribman bi kumbedmo yimin.

28 “Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, nimakarub yi ambarakmiyiib God yaningko monmari wengiib korem kuu are nonondandi kuu yimin. 29 Kumban kanembed Kingkin Karadmo yaningko monmaraneen kuu aron korem korem are nonondandaanban.” andoon. 30 Kwane yedmoon amborom kuu yimbed ye yaa kuu awad arewayiib andimaib kowe.

Yesu Ye Enaya Damana

(Mt 12:46-50, Lk 8:19-21)

31 Kwane, Yesu ye ena yoom ye damana yoom kuu mene bunangkambed doberenib karub maa yedmiiwe ambiwoom wene Yesu yedmenok wonoon. 32 Kadaareb kuu ye dia diberenib awanewandiwen kowe, yimbed Yesu yaa yedmeniwen, “Eb ena yoom damana yoom kuu eb wedmebdande bunangka doriib kii.” andiwen.

33 Kwanandiiwe, yembed kaamonoon, “Ne enaya damana kuu kane kane?” andoon. 34 Kwanandekore, ye dia dibere awanewandiwendan yaa kereknanmo dewene yedmoon, “Ne enaya damana kuu kee dibiib kei. 35 Kane kanembed God ye dowaken yaambed kamimaib kuu ne enaya damana kii.” andoon.

Copyright information for `YON