Matthew 10

Yesu Ye Kedmengkandeendan Wenebiwen

(Mk 3:16-19, 6:8-11, Lk 6:14-16, 9:1-5, 10:1-12)

Kwane, Yesumbed ye kedmengkandeendan wad ayoowiib yedmoona miniiwa yaromkono bangkandoon, awad arewa yenburi yemaniib, bob anikad ongmenandi yemaniib, kui.

Apasodan wad ayoowiib yi aningko kuu kei. Saimon yaningko maa Pita yoom, ye daman Endru yoom, Yems Sebedi ye mingki yoom, ye daman Yoon yoom, Filip yoom Baatolomyu yoom Tomas yoom, Matyu tak od bi karub yoom, Yems Alfeyus ye mingki yoom, Tedeus yoom, Saimon nubka oone doberem ande nangboonman yoom, Yudas Iskeriot Yesu yaa ambodangoon ye karub, kui.

Karub wad ayoob kee Yesumbed kwamunime andi ye weng wenebe dakmi dowad yedmoon, “Kwane, Yuudan yi ambibkin bunangka wanaib, Samariadan yi taun aom kwangkon awunaib. Yuudan yaamo winime. Yi kuu sibi bikderebiwen areb kii. Yiib winibka weng kuu kekamune kedmengkandime, Godbed yi korok kere oonendaneen yaron dia doreen kii, ande dakmenmo yarebime. Bob anikadiibdan kuu ongmenandime, bobnaneen kuu yedmibko wadkerok, kaningki bowiibdan kuu ongmiiwo amun kerundok, awad arewa ibnendiwendan kuu yenburiiwo angkanime. Yiib kuu munobmo kekamune biwen kowe, kwari kwangkon munobmo bangkandime. Yiib kuu ma od goldiib od silvaayiib od kapayiib be yarebaib. 10 Kwane angki yeman ye men aweneyiib baib, ebkad maayiib baib, yonkad ayoob ayoob bimban, yonamad kandimban, amborom kuu kanembed weng amun deme awinoon kuu animan awene ye kakmaniib kowe.

11 “Kwane, wene taun o kambong kuna aom dawunibka karub amun kuu kane ande kaamonime. Inandibka karub kuyaa wene kwane yambiwoom kumaombed dobirime. Doberenib kumbed wene wini yaron keraneen. 12 Ambib kumaom awunibka kumaom doriibdan yaa Godbed amun kerundok andime. 13 Kwane, yi kuu kubimbed yiib yoom doberenib keroka, yiib amun kerundi angkimborok. Yi kuu kwanaibban keroka, yiib amun kerundi yiibka ika bime. 14 Ma, kanembed kwane yiib yaa kubiyiibban kerene yiib weng wengamborokban keribka, yiibbed no yaro kumaom koronde yi inamen arewa korokbi dowad yonkadmo wangkibko ingkud kuu kuri kuburoko burudande winime. 15 Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, Godbed wengyundaneen yaron ari Sodomdaniib Gomoradaniib yi dabab kuu yirimbed, ma kambong o taundan yiib weng wengamberedandaniib kuu dabab miin darewoob kandaniib.

Yesu Ye Yoman Wini Ye Kiwaan Kuu Yobdood

(Mk 13:9-13, Lk 21:12-19)

16 “Kedi, nembed yiib ben yedmaana weniib, sibi bene kandune dura anoniib aom kiribemoon areb kerundaane weniib, kowe kaadkerime. Arewayiib amuniib ongme andangke amunmo dobirime. Kumban ambarakmiyiibban nangkemmo dobirime. 17 Yiibka kaadkerime, karub yenambed yiib benwene kangdod weng wengyundandaniiwe yi kurikuri ambiwoombed nong dungkun ari yikiib kumbed yenbandaniib. 18 Kwane, yiib kuu ne karub kowe, yiib kuu benmene Yuudaniib Yuudanbaniib korok korokiib kingiib yi murubia arimbed wengyundaniiwe, ne weng yiibbed dakmenabaniib, yi kaadkeri dowad. 19 Kumban yiib kuu kwane awingkane wii aom kaaribka, binangke unaib. Komo weng dakmanuub o komandanuub ande meenaib. Weng korem kuu Godbed yiib yaa weng konde inamen nandaneena dakmaniib. 20 Kukuu yiib aromkono yaambed kwane dakmaibban, yiib Ambe God ye Kingkin Karadmombed ibnendene dore yiib yaa daandaneena kwane yedmaniib.

21 “Ambangambed ningkia ambodanganiiwa yeene nongkobaniib, ningkiambed ambanga yaa kangkon. Awodkia kangkon yi dana meed yaa ambodanganiiwa yeene nongkobaniib. Kwane, dana meed kuu arian yaa manmo kerekorib, yena yi dingki ari nongkobaniiwe yaniiwe duknaniib. 22 Nimakarub korem kuu yiib yaa arud darewoobmo wandembirimaib, amborom kuu yiib kuu ne karuwa nimaya kowe. Kumban, kanembed ne weng awinenmo dobaraneenkob wene yimin wandaneen kuu, Godbed burudande bindaneen. 23 Kwane, yiib kuu kambong maa aom dobiribko yenbandibka, kumaom kuu kirodmo koronde wene kambong maa aom winime. Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, yiib kuu Israeldan yi kambong korem kuu kwane yarebe daande dowan keraibban ye niindem aombed, Karub Ye Mingki, ne mananiin.

24 “Kedmengkandeen ye karub siku aom doreen kuu ye korok bidkone daanaanban. Ma, deme karub mene ye korok burudande kawanaanban. 25 Kwane, kedmengkandeen ye karub kuu ye korok areb keraneen kuu yimin. Ma, deme karub kwangkon ye korok areb keraneen kuu yimin. Yimbed ne yaa eb kuu awad arewa korem yi korok darewoob ande yedmimaib kowe, ne karuwa nimaya yaa weng miin arewa kwangkon daandaniib kii.

God Yaa Meenimo Dobirime

(Lk 12:1-7,51-53)

26 “Kwani kowe, yiib kuu yi yaa unaib, amborom kuu yimbed komo yemyeb kamiiwe wedmindo kerenib komo be bikniwen kuu Godbed dianmo nongkobaneen kowe. 27 Kwane kowe, komo kumun aombed dakmaan kuu kande aronkimbon dian angkambed kowe dakmime. Komo koraaweng kerendem angkamo wengambereeb kuu kanmene kambong wedangkambed dakmime.

28 “Kanembed yiib id yenbandaniiwe duknaniib kumban yiib kingkin yenbandindeban kuyaa unaib. Kumban God yaambedmo anam unime, amborom kuu yembedmo yiib idiib kingkiniib yeene monmare be kumbaanban yamotbon yiri kirari kuu yimin kowe.

29 “Yiibkaadoo? Ayari on berekmad ayoob kuu ani yeman berengkimaib kuu od murubkob mimombed, od darewoobban. Kumban, mimo kuu okad yiri ma kombaraanban, yiib Ambe God yekaadkerindombed kuu. 30 Kwane, awung yiib korok ari kuu korem Godbed kimingkaan 31 kowe, yiib unembaraib. Godbed yiib yaa mimyob dowaken darewoob kowoon, on berekmad yaa arebban.

Yesu Ye Weng Dakmime

32 “Kwana kowe, kanembed nimakarub yi arinambo arimbed doberene, ne kuu Yesu yaa anam andaan andaneen kuu, nembed ne Ambe Ewen arimbed doreen ye arinambo arimbed ye kuu ne karub andaniin. 33 Kumban kanembed nimakarub yi arinambo arimbed dobere, ne kuu Yesu yaa wunekaraan andaneen kuu, nembed ne Ambe Ewen arimbed doreen ye arinambo arimbed ye kuu wunekaraan andaniin.

34 “Ne kuu okad yiri nangmiyiibban amunmo dobiri dowad manaan kuu kwamune meenaib. Ne kuu nangmiyiibban nangkemmo dobiri dowad minindo, kumana anaya ye dowad manaan. 35 Ne kuu meneni ben amonombaane,

‘dana mingkimbed yaro dore awodki yaa nangmoko,
mungkanbed yaro dorenu awaan yaa nangbuko,
wonongbed yu anodkan yaa nangmuko kami ye dowad manaan.
36 Karub ye bondan kuu yika yikareb yambib kumaommo.’
37 “Kanembed awodki o awaan yaa mimyob dowaken darewoob kerene ne yaa mimyob dowaken kowi burudandaneen keraneen kuu, ne karub andainban. Kanembed dana mingki o mungkan yaa mimyob dowaken kowi darewoob kerene ne yaa mimyob dowaken kowi burudandaneen keraneen kuu, ne karub andainban. 38 Kwangkon, kanembed ye at ming kankarine ne yoman monokban keraneen kuu, ne karub andainban. 39 Kanembed ye wadkeri amuknaneen kuu wadkeri aron korem korem kandaanban, ma ne dowad yaambed wadkeri ye meeni kankubunaneen o bobnaneen kuu wadkeri aron korem korem kandaneen.

40 “Kanembed kubebdaneen kuu kwangkon ne yaa kubewaneen kii. Kwananeen kuu Godbed yedmoona manaan kowe ye kwangkon God yaa kubenaneen kii. 41 Kwane, kanembed profesiman kuu wedme ye deme yekaadkere kubene ambiwoom nenwene angkodmenaneen kuu profesiman ye kakman kandaneen kii. Kanembed God ye yorokmo karub yaa wedme ye inamen yekaadkere ambiwoom nenwene angkodmenaneen kuu God ye yorokmo karub ye kakman kandaneen. 42 Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, kanembed ne yoman mini ye karub aningkoyiibbanman wedme ye kuu ne karub yekaadkeraneen kowe yuruk ok yuunde kankonaneen kuu ye kakman kuu biknaanban kandaneen.” andoon.

Copyright information for `YON