Matthew 25
Jeesus kertoo lisää valtakunnasta
1»Kertomus kymmenestä morsiusneidosta kuvaa, millainen Jumalan valtakunta on. 2– 3– 4 ▼▼Jakeen 4 teksti on yhdistetty tähän säkeeseen.
▼▼Jakeen 4 teksti on yhdistetty tähän säkeeseen.
He ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan, mutta vain viidellä oli järkeä ottaa öljyä sekä lamppuun että vara-astiaan. Muut unohtivat varaöljyn. 5Kun sulhasta ei kuulunut, tyttöjä alkoi väsyttää ja he nukahtivat. 6Keskiyöllä he heräsivät huutoon:’Sulhanen tulee! Tulkaa ottamaan häntä vastaan!’ 7Tytöt hyppäsivät pystyyn ja laittoivat lamppunsa kuntoon. 8Silloin ne viisi, jotka olivat unohtaneet varata tarpeeksi öljyä, huomasivat, että heidän lamppunsa pian sammuisivat, ja pyysivät öljyä toisilta. 9Nämä vastasivat:’Ei meillä niin paljon ole. Menkää ostamaan itsellenne lisää.’ 10Mutta kun he olivat lähteneet, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiina odottamassa, pääsivät hänen kanssaan häihin. Juhlapaikan ovi suljettiin heidän jälkeensä. 11Myöhemmin toiset viisi tyttöä palasivat. He huusivat oven takana:’Avatkaa meille ovi!’ 12Sulhanen vastasi:’Tulette liian myöhään, menkää pois!’ ▼▼Sananmukaisesti: »totisesti sanon teille: en tunnusta teitä».
13Olkaa koko ajan valmiina. Ette tiedä, minä hetkenä minä tulen. 14Valaisen asiaa vielä toisella kertomuksella. ▼▼Sisältyy ajatukseen.
Eräs mies oli lähdössä ulkomaille. Hän kutsui apulaisensa luokseen ja antoi heidän käyttöönsä rahaa, jotta he sijoittaisivat sen hänen puolestaan. 15Yksi apulaisista sai viisi säkkiä kultaa, toinen kaksi ja kolmas yhden säkillisen ▼▼Sananmukaisesti: »yhden talentin». Talentti oli painomitta, joka vastasi noin 35 kilogrammaa. Talenttia käytettiin myös rahayksikkönä.
. Mies oli tarkkaan harkinnut, miten paljon kullekin kannatti antaa. Sitten hän lähti matkalle. 16Eniten saanut alkoi heti tehdä sijoituksia ja voitti pian toiset viisi kultasäkkiä. 17Se, jolla oli kaksi säkkiä, voitti toiset kaksi. 18Mutta se, joka oli saanut yhden säkin kultaa, kaivoi maahan kuopan ja pani rahat sinne talteen. 19Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi kotiin. Hän kutsui apulaisensa tekemään rahoista tiliä. 20Viisi säkkiä saanut toi hänelle kymmenen. 21Isäntä kiitteli häntä hyvästä suorituksesta.’Olet osoittautunut luotettavaksi tämän pienen tehtävän hoitamisessa. Voin nyt antaa sinulle lisää vastuuta’, hän sanoi.’Sen kunniaksi pidämme juhlan!’ 22Mies, jolla oli ollut kaksi säkkiä kultaa, ilmoitti:’Minäkin olen voittanut toiset kaksi säkillistä.’ 23’Hienoa!’ isäntä sanoi.’Olet ollut uskollinen tämän pienen summan hoitamisessa. Nyt saat lisää töitä.’ 24– 25Mies, joka oli saanut yhden kultasäkin, tuli viimeksi esiin ja selitti:’Tiesin, että olet kova mies ja pelkäsin, että veisit kuitenkin kaiken, minkä olen ansainnut. Siksi piilotin rahasi maahan. Tässä saat ne takaisin.’ 26Isäntä hurjistui:’Laiska sinä olet! Kun kerran tiesit, että vaatisin voiton itselleni, 27olisit edes voinut panna rahat pankkiin kasvamaan korkoa. 28Ottakaa tältä rahat ja antakaa ne sille, jolla on jo kymmenen kultasäkkiä. 29Joka käyttää hyvin sen, mitä hänelle on uskottu, saa vielä lisää. Joka taas lyö laimin tehtävänsä, menettää vastuunsa. 30Heittäkää tuo huono apulainen ulos talostani!’ ▼▼Sananmukaisesti: »Heittäkää tuo kelvoton palvelija äärimmäiseen pimeään. Siellä on itku ja hammasten kiristys».
31Minä, Ihmisen Poika, palaan kerran kuninkaana. Kaikki enkelit ovat kanssani, kun istun taivaan valtaistuimelle. 32Silloin kokoontuvat kaikki kansat eteeni. Erottelen ihmiset ▼▼Tai: »kansat».
niin kuin paimen erottelee lampaat vuohista. 33Lampaiden paikka on oikealla puolellani, vuohien vasemmalla. 34Minä, Kuningas, sanon oikealla puolellani oleville:’Te Isäni siunaamat! Tulkaa valtakuntaan, joka on odottanut teitä maailman luomisesta asti. 35Kun minun oli nälkä, te ruokitte minua. Kun minun oli jano, annoitte minulle vettä. Kun olin teille vieras, avasitte minulle korinne. 36Kun minulla ei ollut vaatteita, te annoitte niitä minulle. Kun olin sairaana tai vankilassa, te kävitte minua katsomassa.’ 37He ihmettelivät:’Herra, milloin me tapasimme sinut nälkäisenä ja annoimme sinulle ruokaa? Tai janoisena ja annoimme juotavaa? 38Tai tuntemattomana, jota autoimme? Tai alastomana, jolle annoimme vaatteet? 39Milloin sinä olit sairas tai vanki, jota kävimme katsomassa?’ 40Minä, Kuningas, vastaan heille:’Kun autoitte muita ihmisiä, autoitte minua.’ 41Sitten käännyn niihin päin, jotka ovat vasemmalla puolellani, ja sanon:’Menkää tiehenne, te kirotut! Joudutte ikuiseen tuleen, joka on tarkoitettu saatanalle ja pahoille hengille. 42Ette antaneet minulle ruokaa, kun minun oli nälkä. Ette halunneet antaa minulle juotavaa, kun minun oli jano. 43Kieltäydyitte majoittamasta minua kotiinne, kun outona etsin yösijaa. Olin alaston, ettekä antaneet minulle vaatteita. Olin sairaana ja vankilassa, mutta ette käyneet luonani.’ 44He vastasivat:’Herra, milloin sinä kärsit nälkää ja janoa, olit yksinäinen, vieras, alaston, sairas tai vanki emmekä auttaneet sinua?’ 45Minä vastaan:’Kun kieltäydyitte auttamasta avuttomia ihmisiä, minä jäin ilman apua.’ 46He saavat ikuisen rangaistuksen, mutta ne, jotka olivat tehneet oikein, pääsevät ikuiseen elämään.»
Copyright information for
FinEU