2 Kings 17

Hoosea, Eelan poika, Israelin viimeinen kuningas

1Juudan kuninkaan Aahaan kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Hoosea, Eelan poika, Israelin kuninkaaksi Samariaan ja hallitsi yhdeksän vuotta. 2Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niin kuin ne Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä. 3Hänen kimppuunsa hyökkäsi Salmaneser, Assurin kuningas, ja Hoosea tuli hänen palvelijakseen ja maksoi hänelle veroa. 4Mutta Assurin kuningas huomasi Hoosean olevan salahankkeissa, koska tämä lähetti sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan, luo eikä suorittanut enää kuten ennen vuotuista veroa Assurin kuninkaalle. Niin Assurin kuningas vangitutti hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa. 5Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.

Israelin valtakunnan loppu

6Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin karkotukseen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille sekä Meedian kaupunkeihin. 7Näin tapahtui, koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, pois faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä, ja koska he olivat pelänneet muita jumalia. 8He olivat myös vaeltaneet niiden kansojen säädösten mukaan, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä, ja tehneet sitä, mitä Israelin kuninkaatkin. 9Israelilaiset olivat tehneet Herraa, Jumalaansa, vastaan sellaista, mikä ei ole oikein: he olivat rakentaneet itselleen uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, sekä vartiotornien luo että varustettuihin kaupunkeihin. 10He olivat pystyttäneet itselleen patsaita ja aserapaaluja jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen vihreän puun alle. 11He olivat polttaneet uhreja kaikilla uhrikukkuloilla, kuten ne kansat, jotka Herra oli karkottanut heidän tieltään. He olivat harjoittaneet pahuutta ja vihoittaneet Herran. 12He olivat palvelleet epäjumalia, vaikka Herra oli heille sanonut: "Älkää tehkö sitä." 13Herra oli varoittanut sekä Israelia että Juudaa kaikkien profeettojensa, kaikkien näkijöiden, kautta ja sanonut: "Palatkaa pahoilta teiltänne ja noudattakaa käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä säädin isillenne ja jonka olen teille ilmoittanut palvelijoitteni, profeettojen, kautta." 14Mutta he eivät kuulleet, vaan olivat niskureita niin kuin heidän isänsäkin, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa. 15He olivat hylänneet hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He olivat seuranneet turhia jumalia, ja tulleet turhanaikaisiksi, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillään, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niin kuin ne. 16He olivat hylänneet Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tehneet itselleen valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. He olivat tehneet itselleen myös aserapaaluja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia. 17He panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet. 18Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, ettei jäänyt jäljelle muuta kuin yksin Juudan sukukunta. 19Juudakaan ei pitänyt Herran, Jumalansa, käskyjä, vaan he vaelsivat niiden säädösten mukaan, jotka Israel itse oli tehnyt. 20Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä. 21Sillä kun hän oli reväissyt Israelin Daavidin suvulta ja he olivat tehneet kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, Jerobeam oli kääntänyt Israelin pois Herrasta ja saattanut heidät tekemään suuren synnin. 22Israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä, joita Jerobeam oli tehnyt, eivätkä luopuneet niistä. 23Herra poisti lopulta Israelin kasvojensa edestä, niin kuin hän oli puhunut kaikkien palvelijoidensa, profeettojen, kautta. Israel vietiin pois maastaan karkotukseen Assuriin, jossa he ovat tänäkin päivänä.

Sekakansaa Samariaan

24Sen jälkeen Assurin kuningas antoi tuoda kansaa Baabelista, Kuutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista ja asetti heidät asumaan Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan. He ottivat Samarian omakseen ja asettuivat sen kaupunkeihin. 25Kun he siellä olonsa ensi aikoina eivät pelänneet Herraa, lähetti Herra heidän keskuuteensa leijonia, jotka tappoivat heitä. 26Se kerrottiin Assurin kuninkaalle sanoen: "Kansat, jotka veit karkotukseen ja asetit asumaan Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava. Sen tähden hän on lähettänyt leijonia heidän keskuuteensa, ja katso, ne surmaavat heitä, koska he eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava."

27Silloin Assurin kuningas käski sanoen: "Viekää sinne joku niistä papeista, jotka toitte sieltä karkotukseen. Joku heistä menköön sinne ja asukoon siellä ja opettakoon heille, millä tavalla maan Jumalaa on palveltava."

28Niin eräs niistä papeista, jotka he olivat vieneet Samariasta karkotukseen, tuli ja asettui Beeteliin. Hän opetti heille, kuinka heidän oli pelättävä Herraa. 29Mutta jokainen kansa teki itselleen omat jumalansa, ja he panivat ne samarialaisten rakentamiin uhrikukkulatemppeleihin, jokainen kansa niissä kaupungeissa, joissa se asui. 30Baabelin miehet tekivät itselleen Sukkot-Benotin, Kuutin miehet tekivät Neergalin, Hamatin miehet Asiman, 31avvalaiset tekivät Nibhaan ja Tartakin, sefarvaimilaiset polttivat poikiaan tulessa Adrammelekille ja Annammelekille, Sefarvaimin jumalille. 32Mutta he pelkäsivät myös Herraa. He asettivat itselleen uhrikukkulapappeja omasta keskuudestaan, ja nämä uhrasivat heidän puolestaan uhrikukkulatemppeleissä. 33He pelkäsivät tosin Herraa, mutta palvelivat myös omia jumaliaan samalla tavalla kuin ne kansat, joiden keskuudesta heidät oli tuotu. 34Vielä tänäkin päivänä he tekevät vanhan tapansa mukaan: he eivät pelkää Herraa eivätkä tee saamiensa säädösten ja oikeuksien mukaan, eivät sen lain ja niiden käskyjen mukaan, jotka Herra on antanut Jaakobin pojille, hänen, jolle hän antoi nimen Israel. 35Herra oli tehnyt liiton näiden kanssa ja käskenyt heitä sanoen: "Älkää pelätkö muita jumalia, älkää kumartako ja palvelko niitä älkääkä uhratko niille, 36vaan [pelätkää] Herraa, joka johdatti teidät Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä te pelätkää, häntä kumartakaa ja hänelle uhratkaa. 37Niitä säädöksiä ja oikeuksia, sitä lakia ja niitä käskyjä, jotka hän on teille kirjoittanut, noudattakaa alati tarkoin, mutta älkää pelätkö muita jumalia. 38Liittoa, jonka tein kanssanne, älkää unohtako. Älkääkä pelätkö muita jumalia, 39vaan pelätkää ainoastaan Herraa, Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä." 40Mutta he eivät totelleet, vaan tekivät vanhan tapansa mukaan. 41Nämä kansat pelkäsivät Herraa, mutta palvelivat samalla omia jumalankuviaan. Myös heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset tekevät vielä tänä päivänä samoin, kuin heidän isänsä ovat tehneet.