‏ Leviticus 27

Lupauksista, uhrilahjoista ja kymmenyksistä

1Herra puhui Moosekselle sanoen: 2"Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos jollakin on täytettävänä lupaus Herralle ja sinun on arvioitava luvatun ihmisen arvo, 3niin arvioi mies, joka on kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä, viiteenkymmeneen hopeasekeliin pyhäkkösekelin painon mukaan.
Vapahtaja arvioitiin nuoren miesorjan arvoiseksi, Matt. 26:15.
4Mutta jos se on nainen, arvioi hänet kolmeenkymmeneen sekeliin. 5Viisivuotiaasta kaksikymmenvuotiaaseen asti arvioi miespuoli kahteenkymmeneen sekeliin ja naispuoli kymmeneen sekeliin. 6Kuukauden vanhasta viisivuotiaaseen asti arvioi miespuoli viiteen hopeasekeliin ja naispuoli kolmeen hopeasekeliin. 7Kuusikymmenvuotias ja sitä vanhempi miespuoli arvioi viiteentoista sekeliin ja naispuoli kymmeneen sekeliin. 8Jos joku on liian köyhä maksamaan arviohintaa, vietäköön hänet papin eteen, ja pappi arvioikoon hänet. Pappi arvioikoon hänet lupauksen tekijän varallisuuden mukaan.

9Jos lupaus sen sijaan koskee karjaa, josta voidaan tuoda uhrilahja Herralle, olkoon kaikki, mikä siitä annetaan Herralle, pyhää. 10Älköön sitä vaihdettako älköönkä muutettako, ei hyvää huonoon eikä huonoa hyvään. Jos joku kuitenkin vaihtaa eläimen toiseen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä. 11Mutta jos se on saastainen eläin, mikä tahansa, joita ei saa tuoda uhrilahjaksi Herralle, vietäköön eläin papin eteen. 12Pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää. 13Jos omistaja tahtoo sen lunastaa, antakoon arviohinnan lisäksi viidennen osan siitä.

14Jos joku pyhittää talonsa pyhäksi lahjaksi Herralle, pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää. 15Mutta jos se, joka on talonsa pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arviosumman lisäksi viidennen osan siitä. Niin se on hänen omansa.

16Jos joku pyhittää Herralle kappaleen perintömaataan, niin arvioi se kylvön suuruuden mukaan. Hoomer-mitta ohria vastatkoon viittäkymmentä hopeasekeliä. 17Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta alkaen, jääköön sille arvioimasi täysi hinta. 18Mutta jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, laskekoon pappi hänelle rahasumman niiden vuosien luvun mukaan, jotka ovat jäljellä seuraavaan riemuvuoteen. Vähennettäköön se arvioimastasi hinnasta. 19Jos se, joka on pellon pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arvioimasi hinnan lisäksi viidennen osan siitä, ja niin se jää hänen omakseen. 20Mutta jos hän ei lunasta peltoa, vaan myy sen toiselle, se ei ole enää lunastettavissa. 21Kun pelto riemuvuotena tulee vapaaksi, olkoon se Herralle pyhitetty, niin kuin vihitty pelto. Se tulee papin omaisuudeksi.

22Jos joku pyhittää Herralle ostamansa pellon, joka ei ole hänen perintömaataan, 23laskekoon pappi hänelle arviohinnan riemuvuoteen asti. Suorittakoon hän samana päivänä arvioimasi hinnan pyhänä lahjana Herralle. 24Riemuvuotena pelto palautukoon sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on. 25Kaikki arvioimisesi tapahtukoon pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekelissä olkoon kaksikymmentä geeraa
Geera oli painomitta.
.

26Mutta karjan esikoista, joka ensiksi syntyneenä on jo Herralle tuleva, älköön kukaan pyhittäkö, olipa se härkä tai lammas. Se on jo Herran. 27Jos se on saastaisia eläimiä, lunastakoon omistaja sen arvioimastasi hinnasta ja pankoon lisäksi viidennen osan sen arvosta. Jos sitä ei lunasteta, myytäköön se arvioimaasi hintaan.

28Mitään vihittyä, mitä hyvänsä, jonka joku on vihkinyt Herralle omaisuudestaan, olipa se ihminen, eläin tai perintömaa, älköön myytäkö älköönkä lunastettako. Kaikki vihitty on näet korkeasti pyhää, Herralle tulevaa.

29Ihmistä, ketä hyvänsä, joka on tuhon omaksi vihitty, älköön lunastettako, vaan hänet surmattakoon.

30Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran. Ne ovat pyhä lahja Herralle. 31Jos joku tahtoo lunastaa jotakin kymmenyksistään, antakoon siihen lisäksi viidennen osan. 32Kaikki kymmenykset nautakarjasta ja lampaista ja vuohista, sekä joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan ali, olkoot pyhiä lahjoja Herralle. 33Älköön kysyttäkö, onko se hyvä vai huono, älköönkä sitä vaihdettako. Jos joku kuitenkin vaihtaa sen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä. Älköön niitä lunastettako."

34Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten.

Copyright information for FinSTLK2017