‏ Proverbs 8

Persoonallisesta Viisaudesta, Jumalan Pojasta

1Eikö Viisaus kutsu, eikö ymmärrys anna äänensä kuulua? 2Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut. 3Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa: 4"Teitä minä kutsun, miehet, ja ääneni kaikuu ihmislapsille. 5Tulkaa, yksinkertaiset, ymmärtäväisiksi. Tulkaa järkeviksi, te tyhmät. 6Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan sitä, mikä on oikein. 7Sillä suuni puhuu totuutta, ja jumalattomuus on huulilleni kauhistus. 8Vanhurskaat ovat kaikki suuni sanat, ei ole niissä mitään petollista eikä väärää. 9Ne ovat kaikki oikeita ymmärtäväiselle, suoria niille, jotka löysivät tiedon. 10Ottakaa vastaan opetukseni, älkääkä hopeaa, ja tieto ennen valituinta kultaa. 11Sillä parempi on Viisaus kuin helmet. Mitkään kalleudet eivät vedä sille vertaa. 12Minä, Viisaus, asun sen luona, mikä on mielekästä, olen löytänyt tiedon ja taidon. 13Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan. 14Minulla on neuvo ja neuvokkuus. Minä olen ymmärrys, minulla on voima. 15Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ja ruhtinaat säätävät säädöksensä vanhurskaasti. 16Minun avullani päämiehet ja kaikki ylhäiset sekä maan tuomarit hallitsevat. 17Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja ne, jotka minua varhain etsivät, löytävät minut. 18Luonani on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus. 19Hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, ja antamani voitto on valituinta hopeaa parempi. 20Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa, 21antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa. 22Herra omisti minut tiensä alussa, ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua. 23Iankaikkisuudesta minut on asetettu olemaan, alusta asti, ennen kuin maa oli. 24Ennen kuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennen kuin oli lähteitä, vedestä rikkaita. 25Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita minä synnyin, 26kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei sen kamaraa eikä maanpiirin tomujen alkuakaan. 27Minä olin siinä, kun hän valmisti taivaat. Kun hän veti piirin syvyyden pinnalle, 28kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman, 29kun hän asetti merelle sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset, 30olin mestarina hänen vierellään, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikin hänen edessään kaiken aikaa. 31Leikin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset. 32Siis te, lapset, kuulkaa minua. Autuaat ne, jotka noudattavat teitäni! 33Kuria kuulkaa, niin viisastutte. Älkää antako sen mennä menojaan. 34Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo ovillani päivästä päivään ja vartioi ovieni pieliä! 35Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion. 36Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielulleen. Kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."

Copyright information for FinSTLK2017